Vaalit huutavat journalismia
Epidemia vie vaaleja yhä enemmän verkkoon, mikä muuttaa tiedon saamista. Alue- ja paikallislehtien merkitys kasvaa, jotta valtakunnallinen puoluepolitiikka ei ylikorostu.
Kuntavaalien järjestäminen koronaepidemian aikana on varsinainen demokratian stressitesti.
Äänestäminen on terveysturvallisuusriski kaikille mutta erityisesti iäkkäille ja riskiryhmään kuuluville, kun rokotukset viivästyvät ja tartuntojen ennustetaan kiihtyvän juuri huhtikuussa. Julkisuudessa spekuloidaan vaalien siirtämisellä syksyyn, mutta se voisi Suomessakin synnyttää salaliittoteorioita ja syytöksiä vaalien varastamisesta.
Koronaepidemia vie joka tapauksessa vaalit yhä selvemmin verkkoon, mikä kasvattaa vaalihäirinnän riskiä. Uhkana ovat virheellisen tiedon leviäminen, tietomurrot, verkkosivujen ja sometilien häirintä, eripuran synnyttäminen kampanjoin sekä ehdokkaisiin kohdistuva mustamaalaus.
Digivaalit muuttavat myös suuresti vaaleja koskevan tiedon saamista. Edellisistä vaaleista tehdyt tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen media ja vaalikoneet ovat keskeinen tiedonlähde ja vaikuttavat etenkin alle 35-vuotiaiden äänestyspäätökseen, mutta eivät iäkkäämpien. Kansalaiset ovat digivalmiuksiensa takia eriarvoisessa asemassa, ja pienissä kunnissa kasvokkain tapaamisten merkitys on perinteisesti ollut huomattava.
Median rooli korostuu entisestään. Riskinä on valtakunnallisen puoluepolitiikan korostuminen ja äänestäjien kaipaamien paikallisten kysymysten hämärtyminen etenkin siellä, missä paikallisjournalismi on heikointa tai sitä ei ole. Vaarana on, että uutiserämaiden riskit realisoituvat ja huhujen ja disinformaation määrä kasvaa.
Näissä oloissa medialta kaivataan poikkeusotteita. Alue- ja paikallislehtien tulisikin väliaikaisesti poistaa maksumuurinsa vaalijulkisuuden takaamiseksi. Vaalikoneet ovat suomalainen menestystuote, mutta lisäksi tarvitaan journalismia: informaatiota, kontekstualisointia ja julkista katsetta kampanjoihin. Vaikka somejätit ovat viime vuosina alkaneet säädellä poliittista mainontaa, tarvitaan myös kotimaisia vaalitarkkailijoita aktiivisesti seuraamaan somekampanjointia.
Pandemia uhkaa terveyden ohella juuri sitä, jonka varaan demokraattiset vaalit rakentuvat: avoimuutta ja julkisuutta. Jokaisessa kunnassa tulee tietää, mistä vaaleissa kamppaillaan ja millaisin argumentein.
Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori.