Kaukovalot päälle!
Monet isot skuupit syntyvät journalismin ulkopuolella, joko tietovuotajien tai kansalaisjournalismin piiriin kuuluvien verkostojen kuten Bellingcatin ansiosta.
”Jos päätät vuotaa tietoja, joudut hyväksymään sen, että voit menettää ihan kaiken, rahasi, vapautesi ja myös vieraantua ystävistäsi”, toteaa Facebookin entinen työntekijä, tietovuotaja Frances Haugen Time-lehden haastattelussa. Jutussa kerrotaan, miten Haugen vuosia sitten sairastui vakavasti ja ryhtyi pohtimaan asioiden tärkeysjärjestystä. Miten hän oli jo kouluaikoina kiinnostunut ottamaan asioista selvää ja argumentoimaan. Nämä ominaisuudet eivät vielä tehneet hänestä tietovuotajaa. Mutta vuodettuaan Facebookin salaisia asiakirjoja Haugenille tarjoutui harvinainen tilaisuus nostaa esiin erityisesti kaksi asiaa: teknojättien algoritmien voiman levittää väärää tietoa ja Instagramin haitallisen vaikutuksen nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
Haugenia oli haastateltu marraskuussa sen jälkeen, kun hän oli kiertänyt Euroopassa kertomassa parlamentaarikoille, lainsäätäjille ja teknologiakonferenssin osallistujille informaatiosysteemimme vaaroista. Vaarat ovat olleet tiedossa, mutta niiden muuttamiseksi ei ole tehty tarpeeksi. Nyt oltiin valmiita kuuntelemaan häntä.
Viime viikolla Nobelin rauhanpalkinnon saanut tutkiva journalisti ja Rappler-uutissivuston perustaja Maria Ressa korosti juhlapuheessaan, että journalistien on ryhdyttävä ymmärtämään teknologiaa, jotta journalismi olisi vaikuttavaa. Journalismi kulkee liikaa lähivaloilla, mikä tuottaa paljon toistoa. Kestää kauan, että isot rakenteelliset ongelmat nousevat pintaan ja yltävät julkisuuteen. Usein siihen tarvitaan konflikteja, väkivaltaa tai ”sankareita”.