Erimielisyyden kasvattajat

Samanmielisyys on keskustelulle parempi lähtökohta kuin jyrkkä erimielisyys.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Tiina Raevaara
Kirjoittaja Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö julkaisi toukokuun ensimmäisellä viikolla vuotuisen lehdistönvapausvertailunsa. Suomi oli pudonnut viidenneksi, mutta sitä enemmän minua jäi kiinnostamaan järjestön globaali huoli kahtiajakoa ruokkivasta mediamaisemasta.

Tiedotteessaan järjestö puhui ”Fox News -mallista”, jossa mediassa esitetyt kärjekkäät mielipiteet ruokkivat jakolinjoja kansalaisten joukossa. Toimittajajärjestö katsoo, että ilmiö uhkaa demokratiaa: se vähentää suvaitsevaa keskustelua ja yhteiskunnan sisäistä harmoniaa.

Ajatus toi mieleeni juuri lukemani ­Johannes Koposen, Minea Koskisen ja Jussi Pullisen kirjan Öyhökratia: Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat. Kirjassa puhutaan ”laahuksesta” eli siitä reaktioiden massasta, jonka sosiaalisen median päivitykset saavat aikaan.