Luvassa kuumenevaa
Uuden ajan ilmastokeskustelu vaatii toimittajilta tietämystä ilmastotieteestä, kansainvälisistä sopimuksista ja neuvotteluasetelmista.
Elokapina valtasi syyskuussa Maailman luonnonsäätiön WWF:n toimiston lähellä Lontoota. Aktivistit kritisoivat The Guardianin mukaan erityisesti WWF:n suojelutoimintaa Afrikassa.
Samoihin aikoihin Maaseudun Tulevaisuus julkaisi kristillisdemokraattien Sari Essayahin kirjoituksen. Essayahin mielestä Suomessa on käynnissä vallansiirto ulkoparlamentaarisille voimille: ”Suomen ilmastopaneeli päättää välillisesti ja puutteellisten tietojen pohjalta, teemmekö julkista taloutta vahvistavaa työllisyys- ja talouspolitiikkaa.”
Mikä yhdistää näitä artikkeleita? Ne symboloivat uutta, kiihkeämpää ilmastopolitiikan aikakautta. Journalismissa ilmasto liukuu tiede- ja ulkomaansivuilta talouteen ja politiikkaan.