Kohut vääristävät terveysriskejä

katastrofit
Teksti
Marko Hamilo

Miksi ydinonnettomuus pelottaa enemmän kuin sisäilman radonsäteily?


Grafiikka Hannu Kyyriäinen.

Suomalaisten kolesteroliarvot ovat kääntyneet nousuun, kävi ilmi äskettäin julkaistusta Finriski-tutkimuksesta. Jos muissa riskitekijöissä ei ilmene merkittäviä suotuisia muutoksia, myös sydäntaudit yleistyvät tämän vuoksi tulevaisuudessa, tutkijat väittävät.

Voin myynti on lisääntynyt parin viime vuoden aikana.

Miksi suomalaiset eivät enää pelkää sydän- ja verisuonitauteja?

Finriski-tutkimuksen tekijät epäilevät, että vastakkainasetteluja korostavista tiedotusvälineistä on välittynyt käsitys, jonka mukaan asiantuntijatkin ovat terveellisestä ruokavaliosta eri mieltä, vaikka tutkimukseen perustuvat ravintosuositukset eivät ole oleellisesti muuttuneet vuosikymmenien aikana.

Voi ja sydäntaudit ovat vain yksi esimerkki siitä, kuinka paljon koetut terveysriskit saattavat poiketa todellisesta riskitasosta. Perinteisesti ajatellaan, että riski on vahingon suuruus kerrottuna sen todennäköisyydellä. Yhdysvaltalainen riskiviestinnän asiantuntija Peter Sandman sanoo, että koettua riskiä lisää kohutekijä (public outrage).

Tupakka ja myrkyt

Sandmanin mukaan puheenaiheeksi nousevia ongelmia voi yhteiskunnallisessa keskustelussa olla vain rajallinen määrä, eikä huolestuneinkaan kansalainen ehdi olla huolissaan kaikista potentiaalisesti vaarallisista asioista.

Sandman on viestintäkonsulttina auttanut niin ympäristöliikkeitä nostamaan uusia huolenaiheita puheenaiheiksi kuin teollisuutta vastaamaan aiheettomaan hysteriaan.

Kohutekijän takia ihmiset saattavat kokea terveysriskit dramaattisesti todellisia suurempina tai pienempinä. Tämän sivun pallografiikka pohjautuu berliiniläisen taiteilijan Susanne Hertrichin teokseen Reality Checking Device, joka perustuu Sandmanin riskikaavaan.

Sandmanin mukaan koetun riskin suuruuteen liittyy muitakin lainalaisuuksia.

Esimerkiksi tupakoinnin terveysriskiä ei koeta yhtä suureksi kuin ympäristömyrkkyjen, koska tupakointi on vapaaehtoista.

Ympäristömyrkyt koetaan myös vaarallisemmiksi kuin luonnon haitalliset aineet, koska yhteys teknologiaan lisää koettua riskiä.

Tatuoinnin riskit

Epätavallinen tai tuntematon pelottaa enemmän kuin tuttu. Helle voi olla terveysriski, mutta se mielletään positiiviseksi asiaksi.

Myös yhtäkkinen vaikutus lisää koettua riskiä. Ydinonnettomuus pelottaa enemmän kuin sisäilman jatkuva radonsäteily.

Myös epäreilusti – esimerkiksi vain köyhiin – kohdistuva riski koetaan voimakkaammin kuin tasapuolisesti kaikkiin vaikuttava, samoin jos vaikutus kohdistuu tuleviin sukupolviin. Koettua riskiä lisää myös, jos tietolähde on epäilyttävän puolueellinen, ja jos vaikutuksen kohteeseen on helppo samastua.

Tatuointien väriaineiden riskeistä on alettu puhua vasta äskettäin.

Kun Ruotsin kemikaalivirasto analysoi 31 tatuointiväriä, kävi ilmi, että ainoastaan viisi ei sisältänyt terveydelle vaarallisia kemikaaleja.

Verkkokeskusteluissa tatuointien vaarallisuudesta huolestuneille naureskellaan viitaten siihen, että samoja tatuointivärejä käytetään ympäri maailman – ikään kuin se tekisi niistä turvallisempia. Pitkään ihon alla vaikuttaneiden väriaineiden terveyshaitoista ei kuitenkaan ole tehty luotettavaa tutkimusta missään.

Tatuoinnin riskien vähättely voisi selittyä edellä mainituilla yleisemmillä lainalaisuuksilla: tatuointi on vapaaehtoinen, sen epäillyt terveyshaitat ilmenevät hitaasti ja viiveellä, ja tatuoinneista on tullut arkisia.

Yleensä pienyrittäjältä hankittuja tatuointeja ei myöskään yhdistetä tupakkafirmojen kaltaisiin kyynisiin suuryhtiöihin. J

Ojasta allikkoon

Terveysriskin välttely voi joskus johtaa huonompaan, ei parempaan terveyteen. Itämeren kaloissa on myrkyllisiä PCB-yhdisteitä ja dioksiinia. Niiden pitoisuudet ovat hitaasti pienenemässä, koska kemikaalipäästöt on saatu kuriin. Kannattaako kalaa syödä?

Kannattaa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Riikka Airaksinen. Eniten dioksiineille ja PCB-yhdisteille altistuva ryhmä Suomessa ovat kalastajat. Heidän altistuksensa voi olla jopa viisinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Silti kalastajat elävät pitempään ja terveempinä kuin muut suomalaiset, Airaksinen sanoo.

Kalan terveelliset rasvat vähentävät sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, masennuksen ja dementian riskiä, joten hyödyt kalan syömisestä ylittävät haitat.

Tutkimusten mukaan natriumglutamaatti on hyvin turvallinen lisäaine, joka aiheuttaa allergisia oireita hyvin pienelle vähemmistölle. Silti tästä ruoan aromeja vahventavasta lisäaineesta E621 on noussut kohu, ja elintarviketeollisuus on vähentämässä sen käyttöä kuluttajien vaatimuksesta.

Natriumglutamaattia on vaikeata korvata terveellisesti. Makua vahvistaa myös suola, mutta se on terveydelle paljon haitallisempaa. Vaikka isot suomalaiset ruokatalot vakuuttivat elokuussa Iltalehden kyselyssä, että ne eivät aio korvata natriumglutamaattia suolalla, ne tuskin pystyvät natriumglutamaatista luopuessaan suolapitoisuutta vähentämäänkään.