Kohuraportti maahanmuutosta: Professori Jäntti tylyttää lisää – Tilaaja lopputuloksesta: ”No joo...”

Valtioneuvoston kanslia ei ole sitoutunut tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeeseen.

Jyrki Katainen
Teksti
Mikko Niemelä

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Päämisteri Juha Sipilän (kesk) johtamassa ministeriössä, valtioneuvoston kansliassa (VNK), pohditaan, aloittaako se selvityksen Poliisiammattikorkeakoululta tilatussa Maahanmuutto ja turvallisuus -raportista.

Tutkija Karin Creutz, professori Markus Jäntti ja apulaisprofessori Lena Näre osoittavat Imagessa, että raportissa on useita ongelmia, jotka liittyvät erityisesti lähdekritiikkiin ja hyvän tieteellisen käytännön kriteereihin.

”Onko noussut perusteltu epäilys siitä, että on ikään kuin loukattu hyvää tieteellistä käytäntöä? Asianomaisten pitäisi tehdä tästä kirjallinen ilmoitus valtioneuvoston kansliaan. Ilmoituksesta pitäisi käydä ilmi, mitkä kohdat raportista vaativat selvitystä”, sanoo VNK:n alivaltiosihteeri Timo Lankinen.

Asiasta ovat kirjoittaneet lähes kaikki Suomen mediat ja yksityiskohtainen kritiikki on luettavissa myös Imagen verkkosivuilta. Eikö tämä riitä selvityksen aloittamiseksi?

”Sellaista pyyntöä ei ole tullut, että meidän pitäisi selvittää, onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu.”

”Asianosaisten kuuluu tehdä ilmoitus, jos he kokevat, että hyvää tieteellistä tapaa on rikottu”, Lankinen sanoo. Hän viittaa tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeeseen, jossa määritellään hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen.

Eli Creutzin, Jäntin ja Näreen pitää lähettää valtioneuvoston kansliaan kirjallinen valitus?

”Kyllä.”

Lankinen tosin sanoo, että valtioneuvoston kanslia voi myös itse päättää, alkaako se selvittää tapausta.

”Selvää on, että Poliisiammattikorkeakoulun raportti on epäyhtenäinen ja lähteiden käytössä on sekavuutta, mutta en löydä selvästi sitä, että tieteellistä käytäntöä olisi loukattu.”

Lankisen mukaan raportti on tausta-aineisto, joka on suunnattu päätöstentekijöiden avuksi.

Tausta-aineistosta maksettiin veronmaksajien rahaa 200 000 euroa. Oliko se kallis?

”Jokainen voi arvioida sitä, onko tutkimus kallis vai ei. Kokonaisuudessaan 200 000 ei ole paljon.”

Mutta mikä on lopputulos?

”No joo, se on nyt aina kysymys…”

 

Professori Markus Jäntti ihmettelee alivaltiosihteeri Timo Lankisen näkemystä kirjallisen valituksen tekemisestä. Hänen mukaansa raportin tilaaja, valtioneuvoston kanslia ei ole edes itse sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeeseen.

Jäntti myös korostaa, etteivät he syytä Poliisiammattikorkeakoulun raporttia vilpistä. Epäily on pikemmin piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä, joka ilmenee esimerkiksi huolimattomuutena lähteiden käytössä ja tulosten sekä menetelmien huolimattomana raportointina.

Myös alivaltiosihteeri Lankinen myöntää tämän SK:lle. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeen mukaan piittaamattomuus loukkaa hyvää tieteellistä käytäntöä.

”Olen huolissani siitä, että päättäjät käyttävät tällaisia tekeleitä päätöksenteon tukena”, Jäntti sanoo.

Jäntin mielestä valtioneuvoston kanslian pitäisi ottaa käyttöön vertaisarviointi, jota käytetään tieteellisten tutkimusten ”laadun takuuna”. Vertaisarviointi liittyy myös tiedepiireissä vahvasti apurahojen jaon perusteluihin.

Suomen Kuvalehti esitti alivaltiosihteeri Lankiselle professori Jäntin huomiot. Hän myönsi, ettei VNK ole sitoutunut TENKin ohjeeseen.

”Ehkä valituksen oikea osoite on sitten Poliisiammattikorkeakoulu”, Lankinen sanoo. Poliisiammattikorkeakoulu on sitoutunut TENKin ohjeisiin.

Eikö raportin tilaaja siis tee mitään?

”Pohdimme vakavasti asiaa ja seuraamme julkista keskustelua. Teemme päätökset myöhemmin.”

Aiotteko muuttaa käytäntöjänne?

”Kyllä näitä asioita pitää pohtia uudelleen.”

 

Päätöksen Poliisiammattikorkeakoulun maahanmuuttoraportin kilpailutuksen voitosta teki sisäministeriö vuonna 2014. Tuolloin sisäministerinä oli Päivi Räsänen (kd).

Räsänen ei vastannut Suomen Kuvalehden sähköpostiin, jossa kysyttiin seuraavat kysymykset: Miksi Poliisiammattikorkeakoulu voitti kilpailutuksen? Ja saatiinko 200 000 euron raportille vastinetta?

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg puolestaan sanoo, että sisäministeriö sai raportista paljon tietoa.

”Tavoitteena oli tuottaa tilannetietoa, tietoa turvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä, uusistakin”, tarkemmin Nerg ei erittele, mitä ”paljon tietoa tarkoittaa”.

Nergin mukaan selvityshankkeille on yleensä hankala löytää tekijöitä, pitkäkestoisiin tutkimushankkeisiin sen sijaan on enemmän kysyntää.

SK pyysi valtioneuvoston kansliasta asiaan liittyviä dokumentteja, joista käy ilmi, että vuoden 2014 turvallisuusraportin kilpailutukseen osallistui Poliisiammattikorkeakoulun lisäksi vain Siirtolaisinstituutti.

 

Valtioneuvoston kanslia on ollut osallisena raporttikohuissa aiemminkin.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) tilasi ilman kilpailutusta filosofi Pekka Himaselta 700 000 euron Kestävän kasvun malli -raportin, josta kohistiin vuonna 2013.

Kohu johti osittain siihen, että valtioneuvoston kansliassa on nykyään erilaiset käytännöt raporttien ja selvitysten tilaamiseen. Ministerit eivät saa tilata raportteja miten haluavat.

Valtioneuvoston kanslia on vuodesta 2014 alkaen saanut selvitys- ja tutkimustoimintaa varten valtion budjetista noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Valtioneuvosto päättää vuosittain tutkimusten ”teema-alueista ja painopisteistä”.

Käytäntö tutkimusten ja selvitysten tilauksesta kuitenkin muuttui vuonna 2015. Nyt päätökset kilpailutuksen voittajasta tekee yksinomaan valtioneuvoston kanslia. Ministeriöitä konsultoidaan hankkeissa.

Tämän jälkeen tutkimukset kilpailutetaan tutkimuslaitoksilla, korkeakouluilla ja yliopistoilla. Kilpailutuksen jälkeen päätetään, kuka tai ketkä valitaan toteuttamaan tutkimus.

VNK:n tavoitteena on luoda perusta tutkimustiedon systemaattiselle ja laaja-alaiselle käyttämiselle päätöksenteossa, tiedolla johtamisessa ja toimintakäytännöissä.

Professori Jäntin mielestä juuri tästä syystä olisi tärkeää, että tuotetut selvitykset, raportit ja tutkimukset täyttäisivät tutkimuseettiset kriteerit.