Kohtalokas päätös: Kirkko heitti identiteettipoliittisen riitansa eduskunnan syliin, taustalla Päivi Räsäsen tapaus
Kirkolliskokous päätyi uhmaamaan eduskunnan neuvoa poistaa kirkkolaista niin sanottu tunnustuspykälä. "Tämä tulee olemaan kirkkomme brexit", valitti kokouksessa pappisedustaja Kirsi Hiilamo.
Perjantaina 12. marraskuuta päättynyt evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti yksimielisesti uudesta kirkkolaista.
Todellisuudessa kokous oli kaikkea muuta kuin yksimielinen. Päätöksen taustalle kätkeytyy kiista kirkon suhteesta valtioon, kirkkoa repivä identiteettipolitiikka ja jopa kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) rikossyyte.
Kyse on siitä, että kirkolliskokous päätti – eduskunnan ja asiantuntijoiden ohjeiden vastaisesti – sisällyttää kirkkolakiin vanhan pykälän, jolla määritellään kirkon uskon perusta. Tämä ratkaisu voi ajaa jo vuonna 2005 aloitetun kirkkolain uudistuksen jälleen umpikujaan ja käynnistää keskustelun kirkon yhteiskunnallisesta asemasta.
Kärhämä koskee nykyisen kirkkolain ensimmäistä pykälää. Sen mukaan ”kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa”.