Klaus Mäkelä hurahti Mozartiin ala-asteikäisenä: ”Olinhan mä aikamoinen kummajainen”

20-vuotiaasta Mäkelästä povataan seuraavaa suurta suomalaista kapellimestaria.

Cheek
Teksti
Sonja Saarikoski

Onneksi pullo kuohuvaa oli valmiina jääkaapissa. Kapellimestari Klaus Mäkelä, 20, oli ollut ystävänsä, kapellimestari Petri Sakarin, 57, kanssa kolmen ruokalajin lounaalla ravintola Farangissa Helsingissä. He olivat syöneet ”ihan perusfarangia”, kamparapuja, possua ja jotain sellaista.

Lounas oli venähtänyt, niin kuin näillä ystävyksillä tapaa käydä. Oli keskusteltu lähinnä musiikista – kappaleista, fraseerauksista, tulkinnoista. Juttua riitti, joten he olivat päättäneet lähteä vielä Mäkelän kotiin lähistölle tarkistamaan pari kohtaa partituureista.

Siellä Mäkelän puhelin soi. Langan toisessa päässä puhui mies. Aksentti oli britin. Puhuja kertoi olevansa nimeltään Jasper Parrott ja epäili, ettei Mäkelä välttämättä tiennyt, kuka hän on. Vaikka totta kai Mäkelä tiesi. Parrottin ja Terry Harrisonin perustama klassisen musiikin agentuuri HarrisonParrott oli Mäkelän kaukainen haave. Moni oli sanonut, että se on paras taho järjestämään keikkoja ja viemään muusikon uraa eteenpäin.

Ja nyt, tavallisen maaliskuun alun päivän harmaudessa Parrott ilmoitti, että agentuuri haluaa kuulla Mäkelän konsertin Helsingin kaupunginorkesterin kanssa seuraavalla viikolla. Parrott pahoitteli, ettei itse pääse paikalle, mutta sanoi lähettävänsä jonkun.

Mäkelä lopetti puhelun ja avasi samppanjan.