Kittilän mahalasku – näin kunnan varjohallinto paljastui
Valtataistelu Kittilässä saa yhä erikoisempia piirteitä.
Lasku on lähetetty 8. tammikuuta 2015.
Sen on allekirjoittanut ”oikeudellinen avustaja Pertti Eilavaara”, joka laskuttaa ”kunnanhallituksen neuvonnasta, kirjelmien analyysistä, yksittäisten tapausten muistioista ja oikeustapauskoonneista”.
Laskutettava työ on tehty joulukuusta 2013 alkaen joulukuuhun 2014 asti.
Lasku on osoitettu Kittilän kunnanhallitukselle ja sen puheenjohtajalle Timo Kurulalle (kesk).
Laskussa mainitaan useita asiakirjoja, joita Pertti Eilavaara on laatinut kunnanhallitukselle. Kokonaistuntimäärä, 64 tuntia, viittaa siihen, että summa voi kohota useisiin tuhansiin euroihin.
Laskun mukaan kunnanhallitus olisi ostanut Eilavaaralta lainopillista neuvontaa asioissa, jotka liittyvät kunnan enemmistöomistamaan hissiyhtiöön ja kunnanjohtajan irtisanomiseen.
Laskun ovat nimikirjoituksillaan ehtineet hyväksyä maksettavaksi Timo Kurula ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Aki Maunula (vas).
Laskussa ei kuitenkaan ole hyväksymispäivämäärää.
Kittilän kunta saa 20 000 laskua vuodessa. Useimmat ovat selviä tapauksia, ja ne menevät maksuun eräpäivinä.
Eilavaaran lasku on poikkeus.
Kunnan virkamiesjohto ei tiedä laskussa mainitusta, kunnanhallitukselle annetusta lakiavusta mitään, eikä sen ostamisesta löydy ensimmäistäkään päätöstä kunnanhallituksen pöytäkirjoista.
Kaiken lisäksi asiakirjat, jotka Eilavaara kertoo tehneensä, eivät löydy kunnan arkistosta.
Siksi vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen toi laskun maanantaina 9. maaliskuuta kunnanhallituksen esityslistalle. Hän haluaa selvittää, mistä on kyse, kuka lakiavun on tilannut ja kenen kuuluu maksaa lasku.
Mäkinen on lisäksi pyytänyt Pertti Eilavaaraa luovuttamaan kunnanhallitukselle laatimansa asiakirjat.
Eilavaara on kuitenkin kertonut luovuttaneensa aineistot kunnanhallituksen edustajalle, eikä toimita niitä enää.
Mäkinen on pyytänyt asiakirjoja myös kunnanhallituksen johtokaksikolta Timo Kurulalta ja Aki Maunulalta.
Yhä oudommaksi lasku käy, kun tutustuu sen erittelyosaan.
Sen mukaan Pertti Eilavaara ryhtyi kunnanhallituksen asiantuntijaksi jo 15. joulukuuta 2013.
Kittilää piinaavan sotkun voi ajoittaa alkamaan juuri joulukuuhun 2013.
Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto käsittelivät 16. joulukuuta kunnanjohtaja Anna Mäkelän tekemää tutkintapyyntöä kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta.
Siitä alkoi tapahtumasarja, joka lopulta johti kunnanjohtajan erottamiseen marraskuussa 2014.
Eilavaara on lisäksi avustanut kunnanhallitusta Mäkelän erottamisasiassa jo keväästä 2014 myöhäissyksyyn ja jopa osallistunut kesäkuussa 2014 kunnanvaltuuston puheenjohtajan ”menettelyjen” arviointiin. Inkeri Yritys (vas) on koko ajan vastustanut kunnanjohtajan erottamista ja pitänyt sitä perusteettomana ja lainvastaisena.
Eilavaara mainitsee kolme keskeistä kuntapäättäjää, jotka ovat turvautuneet hänen neuvoihinsa: kunnanhallituksesta Timo Kurula ja Aki Maunula sekä kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Mäkitalo (kesk).
Kittilän keskustan molemmat kärkivaikuttajat ovat siten saaneet juridista apua Eilavaaralta. Kurula pyrkii eduskuntaan keskustan listalta kevään vaaleissa.
Pertti Eilavaaralta kunnan nimiin ostettua asiantuntija-apua on Suomen Kuvalehden tietojen mukaan hyödyntänyt vain pieni piiri.
Kunnanhallituksen jäsen Hille Kuusisto (kok) ja valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys eivät ole sitä saaneet eivätkä edes ole olleet siitä tietoisia.
Kittilässä on siis normaalin virkamiesvalmistelun taustalla ollut viime vuoden ajan varjovalmistelu, joka on liittynyt hissiyhtiö Oy Levi Ski Resort Ltd:n hankintasotkuihin ja kunnanjohtajan erottamisen oikeudellisiin kysymyksiin. Molemmat ovat parhaillaan keskusrikospoliisin tutkinnassa.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen on seurannut Kittilän kunnan päätöksentekoa viime vuoden kesäkuusta lähtien. Lasku ei häntä yllätä, niin paljon kummallisuuksia on jo ollut.
”Tapaus on syytä selvittää perin pohjin”, hän sanoo.
”Taustalla on jokseenkin kaikissa kunnanjohtajan erottamiseen liittyvissä asioissa vaikuttanut henkilö, jonka olemassaolosta ja nimestä ei ole ollut aiemmin mitään tietoa kunnan päätöksenteon yhteydessä.”
Kunnanhallitus on 5. toukokuuta 2014 tehnyt väljän puitepäätöksen, jonka mukaan se varaa itselleen oikeuden lakipalvelujen käyttöön.
”Tällainen päätös ei vielä oikeuta ostamaan joltakin tietyltä lakimieheltä tiettyä palvelua tiettyyn asiaan, vaan sellainen päätös olisi tullut käsitellä kunnanhallituksessa erillisenä hankintapäätöksenä”, Viljanen korostaa.
Samankaltainen puitepäätös tehtiin kunnanhallituksessa 30. syyskuuta 2014. ”Siinäkään ei ole päätetty, keneltä oikeudellista apua hankitaan ja mihin asiaan.”
Pekka Viljasen mielestä merkillistä on, että ennen kuin koko kysymys lainopillisen asiantuntemuksen ostamisesta nousi kunnanhallituksen esityslistalle ensimmäisen kerran, Pertti Eilavaara oli ehtinyt jo neuvoa kunnanhallitusta useita kuukausia.
Viljanen kiinnittää huomiota joulukuuhun 2013. ”Eilavaara avusti kuntapäättäjiä ennen kuin kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto kokoontuivat käsittelemään Mäkelän tekemää tutkintapyyntöä vetääkseen sen poliisilta pois.”
Eilavaara on ollut valmistelemassa lokakuussa 2014 jopa kunnanhallituksen lausuntoluonnosta tilapäisen valiokunnan raportista, joka koski Anna Mäkelän erottamista.
Laskun erittelyn perusteella Eilavaaran kädenjälki piirtyy tuon tuosta näkyviin kunnanhallituksen päätöksenteon taustalta.
”Voisi kuvitella, että pyytäjät ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa neuvoihin, kun ovat jatkuvasti neuvoja pyytäneet”, Viljanen sanoo.
Varjovalmistelua, jollaisena toiminta näyttäytyy, hän pitää ”erittäin kummallisena menettelynä”.
Jos kunta ei saa vaatimiaan asiakirjoja Eilavaaralta tai laskun hyväksyneiltä kunnanhallituksen puheenjohtajilta, Viljasen mukaan kunta ei voi maksaa laskua.
Kyseenalaista hänen mielestään laskun maksaminen olisi siinäkin tapauksessa, että asiakirjat saadaan kuntaan.
”Ne eivät enää hyödytä kunnan päätöksenteossa esittelyä, ja asiakirjojen olisi pitänyt olla kunnanhallituksen kaikkien jäsenten tiedossa.”
Yksittäiset kunnanhallituksen jäsenet saavat Viljasen mukaan toki pyytää neuvoa keneltä tahansa, eikä heidän tarvitse kertoa, keneltä on neuvoa kysytty.
”Mutta silloin laskun maksaisivat yksityishenkilöt itse, eikä sitä pitäisi osoittaa kunnanhallitukselle.”
Entä tulisiko keskusrikospoliisin saada käsiinsä Eilavaaran laatimat asiakirjat?
”Tulisi. Sekä kunnan että poliisin pitää saada tietoonsa nämä muistiot, että voitaisiin nähdä, onko niillä ollut tosiasiallista vaikutusta kunnanhallituksen tekemiin päätöksiin hissiyhtiöön liittyvissä asioissa sekä kunnanjohtajan erottamisessa.”
Timo Kurula sanoi tiistaina 10. maaliskuuta Yle Lapin haastattelussa, että Eilavaaran lasku on oikea ja tehdyn päätöksen mukainen.
Vaikka professori Viljanen ei enää hätkähdä Kittilän käänteistä, kunnanhallituksen jäsen Hille Kuusisto ja valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys tulivat täysin yllätetyiksi Eilavaaran laskusta.
”Tätä en osannut enää odottaa”, Kuusisto sanoo.
”Vaadin saada tietää, onko Eilavaaran saama toimeksianto tehty kunnanhallituksen vai yksityisen henkilön nimissä, koska yhdessäkään kunnanhallituksen kokouksessa ei ole käsitelty Eilavaaran käyttämistä asiantuntijana.”
Kuusiston mielestä tilanne on ”käsittämätön”.
”Laskun perusteella jo 15. joulukuuta 2013 – ennen kuin kunnanhallitus on kertaakaan käsitellyt hissiyhtiöön liittyvää tutkintapyyntöasiaa – Eilavaaralla on ollut toimeksianto kunnanhallitukselta. Eihän se niin voi olla.”
Kuusisto vaatii saada tietää, ketkä päättäjät ovat tienneet lakiavun ostamisesta Eilavaaralta.
”Lisäksi vaadin saada kyseiset asiakirjat itselleni kunnanhallituksen jäsenenä. Ellen saa niitä kunnanhallituksen puheenjohtajistolta, harkitsen asiakirjojen peräämistä myös oikeusteitse.”
Inkeri Yritys katsoo, että menettelyllä on sivuutettu koko päätöksentekojärjestelmän avoimuus.
”Haluan selvityksen tästä asiasta. Laskun erittelystä käy ilmi, että kesäkuussa on selvitelty valtuuston puheenjohtajankin toimia. Mitä toimia Eilavaara on minun kohdallani selvitellyt ja kenen toimeksiannosta?”
Yritys uskoo, että elleivät Kittilän päättäjät itse selvitä pikimmiten varjovalmisteluun liittyviä tapahtumia, löytyy varmaankin taho, joka ne selvittää.
Yritys pyytää valtiovarainministeriön kuntaosastolta apua Kittilän kunnan päätöksenteon järjestämiseksi.
”Nyt esille tullut varjovalmistelu osoittaa, että ulkopuolisella avulla on jo kiire.”
Kuntaministeri Paula Risikko (kok) vastaa Inkeri Yrityksen pyyntöön.
”Tarjous avusta on yhä edelleen voimassa ja toivon, että apu otetaan vastaan näin vakavassa tilanteessa”, Risikko sanoo.
Ministeri Risikko tarjosi lainopillista apua valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta Kittilän kunnalle ensi kerran jo tammikuun lopulla SK:lle antamansa haastattelun yhteydessä.
Viimeksi Risikko toisti avuntarjouksen vieraillessaan Kittilässä 2. maaliskuuta.
Kittilä ei seilaa sotkuissa yksin
Kittilän kunnan päättäjien toimia tutkii parhaillaan keskusrikospoliisi. Oikeusoppineet ovat luonnehtineet Kittilän päätöksenteon tapahtumasarjaa täysin poikkeukselliseksi kunnallisen itsehallinnon historiassa.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta on vaatinut viime syyskuusta alkaen pysyvää lakia, Lex Kittilää, joka antaisi valtiolle oikeuden puuttua kunnan päätöksentekoon, mikäli päätöksenteossa syyllistytään toistuen lakien rikkomiseen.
Kittilä ei ole kuitenkaan ainoa kunta, joka seilaa sotkuissa. Kuntien tytäryhtiöihin ja elinkeinohankkeisiin liittyviä sekavia tilanteita ovat selvitelleet vaihtelevalla innokkuudella muutkin kunnat.
Hämeenlinnan kaupunki joutunee perkaamaan vielä päätöksentekoa, joka liittyy autokeskus Sunny Car Centeriin. Se on paljon hehkutettu suurhanke, joka kaatui eksoottisiin ongelmiin: rahoitusta piti löytyä Afrikan mannerta myöten.
Julkisuuteen noussut vyyhti tuskin on kaikille hämeenlinnalaisille kuntapäättäjille kunniaksi. Poliisi on tutkinut mahdollisia kunnianloukkauksia, joiden kohteena on ollut hanketta kritisoinut kuntapäättäjä.
Vantaa ei ole peitellyt ongelmiaan, jotka liittyvät kaupungin omistamaan tytäryhtiöön. Kaupunginjohtaja Kari Nenonen teki hiljattain tutkintapyynnön poliisille Vantaan Urheilupuiston kirjanpidon epäselvyyksistä. Nenonen on katsonut, että asia on syytä selvittää perin pohjin.
Espoon Suomenojan venesataman sotkuista on uutisoinut Helsingin Sanomat. Päättäjät vaativat viime syksynä avointa selvitystä mahdollisista väärinkäytöksistä satama-alueen toiminnoissa. Virkamiehet halusivat selvittää asioita julkisuudelta piilossa.
Espoossakin keskusteluun nousivat mahdolliset tutkintapyynnöt poliisille.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa