Kirkon ovi ei auennut yhden­­vertaisuus­­laille – pelkona oli ”yhden arvon ylivalta”

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ihanteet perustuvat kristinuskoon, mutta niihin liittyviä lakeja ei pidä sotkea uskonnonharjoitukseen, Tampereen piispa sanoo.

kirkko
Teksti
Samuli Suonpää

Kirkolliskokous päätti toukokuun alussa, ettei tasa-arvolakia ja yhdenvertaisuuslakia tulevaisuudessakaan tarvitse noudattaa kirkon uskonnonharjoituksessa. 

29 kirkolliskokouksen edustajaa jätti kokoukselle elokuussa 2021 aloitteen, jossa vaadittiin kirkolta selvitystä sen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta sekä suunnitelmaa näiden edistämiseksi.

Vallankumouksellisinta aloitteessa oli, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vaatimukset ulotettiin myös uskonnonharjoittamiseen.

Suomen laissa uskonnonharjoitus on suojattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien vaatimuksilta. Kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt saavat päättää itse, miten niiden toiminnassa näitä lakeja noudatetaan.

Aloitteen hyväksyminen ei olisi kieltänyt syrjintää, mutta olisi tehnyt sen näkyväksi. Jos kristillinen uskonnonharjoitus edellyttää syrjintää, kirkon pitäisi erikseen päättää, missä yhteyksissä se haluaa yhdenvertaisuuslaista poiketa. 

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Siihen kuuluu 109 edustajaa. Kokous päätti, että kirkossa laaditaan toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, mutta uskonnonharjoitus jätetään sen ulkopuolelle.

Samalla selvisi myös, ettei kirkossa ole yhtenevää käsitystä siitä, mikä on uskonnonharjoitusta.

Yhdenvertaisuuslain mukaan kaikkien viranomaisten ja vähintään kolmekymmentä henkilöä työllistävien työnantajien on laadittava suunnitelma siitä, miten ne omassa toiminnassaan edistävät yhdenvertaisuutta ja puuttuvat syrjintään.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on viranomainen ja työllistää yli 20 000 henkilöä. 

Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki sitovat kirkon toimintaa vain työnantajana ja esimerkiksi väestörekisterin pitoon osallistuvana viranomaisena. Uskonnonharjoitukseen niitä ei sovelleta.

Kirkolliskokouksen mukaan kirkon ei pidä esittää poikkeamista yhdenvertaisuuslain kohdasta, jossa uskonnonharjoitus rajataan lain ulkopuolelle.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä vaatineen aloitteen kolmisenkymmentä allekirjoittajaa edustavat kahtiajakautuneen kirkolliskokouksen liberaalimpaa puolta. Aloitteen vastustaneilla oli toisenlaisia, voimakkaitakin argumentteja.