Kirkasvalo korvaan voi lievittää kaamosmasennusta
Lasermikroskooppikuva käpylisäkkeestä, joka erittää vereen mm. melatoniinia. Kuva Satu Mänttäri / Oulun yliopisto.
Oulun yliopiston tutkijaryhmä väittää todistaneensa ihmisaivojen valovasteellisten proteiinien olemassaolon ja sijainnin. Tutkimus esiteltiin Pohjoismaiden fysiologien vuosikokouksessa Norjan Bergenissä elokuun puolivälissä.
Tähän mennessä suoraan valoon reagoivia soluja on paikannettu muun muassa liskojen ja hiirien aivoista. Havainto valolle vasteellisen opsiiniproteiinin löytymisestä ihmisaivoista on kansainvälisessä tiedemaailmassa merkittävä läpimurto.
Tutkimusryhmän havainto osoittaa, että osa ihmisaivojen soluista on suoraan valoreaktiivisia. Tulokset ovat rohkaisevia etenkin korvakäytävän kautta suoraan aivoihin suunnatun valohoidon toimintaa ajatellen, tiivistää Oulun yliopiston biologian laitoksen johtaja, eläinfysiologian professori Seppo Saarela.
Oululainen Valkee Oy on myynyt runsaan vuoden ajan kirkasvalokuulokkeita kaamosmasennuksen hoitoon. Pientä, kannettavaa musiikkisoitinta muistuttava laite vähentää kehittäjiensä mukaan kaamosmasennuksen oireita samaan tapaan, mutta jopa tehokkaammin, kuin tavallinen kirkasvalohoito.
Saarelan tutkimusryhmä todisti soluvärjäyksellä opsiinin sijainnin 18 eri alueella ihmisen aivoissa. Valolle vasteellisia proteiineja sijaitsee aivoissa muun muassa alueilla, jotka ovat erikoistuneet mielihyvään ja masennukseen liittyvien serotoniinin ja melatoniinin tuotantoon ja varastointiin.
Hoitoa tutkittava vielä
Kirkasvalokuulokkeiden markkinointi on tähän asti muistuttanut hieman magneettirannekkeiden tai homeopaattisten valmisteiden kauppaa. Vallankumouksellisen, uuden hoitomuodon markkinoinnissa tyypillisestä huuhaasta poikkeavaa on ollut oikeastaan vain se, että korvavalon taustalla on ollut hyvämaineinen yliopisto.
Valkeella ei ole ollut esittää hoidon vaikuttavuudesta mitään tiedelehdissä julkaistua tutkimusnäyttöä. Hoidon on väitetty perustuvan aivojen valolle herkkiin soluihin, mutta tällaisista soluistakaan ei ole aiemmin tiedetty mitään.
”On tuo ilman muuta kiinnostava löydös. Tämä tarkoittaisi sitä, että olisi näyttöä mahdollisesta mekanismista, millä korvavalo voisi vaikuttaa”, vahvistaa Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila.
”Löydös ei kuitenkaan ole vielä näyttöä hoitovaikutuksesta, joten olisi ennenaikaista sanoa tämän olevan korvavalon kannalta ratkaiseva juttu, vaikka se merkityksellinen onkin. Tarvitaan kontrolloituja kokeita, joissa huomioidaan tarvittava valoisuuden aste ja määrä, hoidon kesto ja annos ja muut sellaiset seikat”, Korkeila sanoo.
Riskejäkin voi olla
Tiedeyhteisön hyväksymänä löydöstä voi pitää vasta sitten, kun se on julkaistu jossakin vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä. Valkeen perustaja ja tutkimusjohtaja Juuso Nissilä kertoo työskentelevänsä parhaillaan maksimiteholla, jotta Norjassa esitetty data – ”ja vielä tuoreempi ja parempi, josta emme ole vielä hiiskuneet mitään” – saataisiin jätettyä tieteellisen lehden vertaisarviomenettelyyn mahdollisimman pian.
Jos kirkasvalokuulokkeet olisivat yhtä tehottomia kuin magneettirannekkeet, kyse olisi suhteellisen harmittomasta rahastuksesta. Mutta jos kuulokkeiden valo todella vaikuttaa aivoissa, hoitoon liittyy myös riskejä.
”Sivuvaikutuksiakin tällaisella voi olla, mielialan tai ahdistustason liiallista nousua. Korvavalon oikeaa käyttöä varten tarvitaan asianmukaiset hoito-ohjeet”, Korkeila muistuttaa. Mutta jos hoitotutkimus onnistuu, kuulokkeet olisivat ”erinomaisen helppo ja kätevä tapa annostella valohoitoa kaamosaikaan.”