Paikannäyttäjä

Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin yhtä aikaa vuonna 1995. Silloin marssijärjestys oli päinvastainen kuin nyt tiellä Natoon: Ruotsi meni edellä ja Suomi seurasi. Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Jaakko Iloniemi kulki suomalaisten etujoukossa ja piti tiiviisti yhteyttä Ruotsiin.

kirjaote
Teksti
hannu himanen

Jaakko Iloniemen 1990-luvun toiminnan johtava teema oli yksiselitteisesti Euroopan unioni. Hän oli jo 1980-luvun loppupuolella asettunut tukemaan Suomen jäsenyyttä silloisessa Euroopan yhteisössä.

Se oli liikkuva maali monessakin mielessä. Pohjoismaiden ilmoittaessa kiinnostuksestaan liittyä yhteisöön sen jäsenet neuvottelivat uudesta sopimuksesta, joka hyväksyttiin Maastrichtin huippukokouksessa joulukuussa 1991 ja tuli voimaan loppuvuodesta 1993.

Sopimus muutti entisen yhteisön Euroopan unioniksi ja sisälsi monia suuria uudistuksia, erityisesti uuden määritelmän tulevan unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Se myös avasi tien yhteisön laajenemiselle.

Samaan aikaan Eurooppa mullistui täysin: Neuvostoliitto hajosi, ja sen mukana Varsovan liitto. Uudelleen itsenäistyneet Baltian maat ja entiset Varsovan liiton maat alkoivat voimaperäisesti pyrkiä sekä EU:n että Naton jäseniksi. Heti Neuvostoliiton hajottua itsenäiseksi julistautunut Venäjän federaatio perusti muiden entisten neuvostotasavaltojen kanssa Itsenäisten valtioiden yhteisön Ivyn ja Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestön.