Kilpajuoksu metroon – palkintona 2,5 minuuttia! Psykologinen harha saa ihmisen järjettömiin ratkaisuihin

Helsingissä metroja kulkee parin minuutin välein. Silti vaunuihin rynnitään. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen kertoo miksi.

Mitä sinä tekisit kahdella ja puolella minuutilla? Onko se niin merkittävä aika, että olisit valmis juoksemaan ja ryntäilemään asemalle pysähtyneeseen metroon? Entä estäisitkö metron oven sulkeutumisen, jotta muutkin ehtisivät mukaan, vaikka samalla myöhästyttäisit julkisen liikenteen aikatauluja?

Moni tekee niin, ja selitys on eräänlaisessa arviointikyvyn harhautumisessa.

”Kaupunkimiljöö ja kaiken aikataulutus vie mukanaan. Jos siitä lipsuu, niin tuntuu, että on jo pudonnut rattaalta. Myöhästyminen on loukkaus omia aikatauluja kohtaan”, sanoo Markku Ojanen, Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori.

Ilmiö tuli hyvin esille Helsingissä elokuussa, kun HSL otti käyttöön aikaisempaa lyhyemmät, vain neljän vaunun mittaiset metrojunat. Lyhennyksen vastapainoksi junien vuoroväli tiheytyi 2,5 minuuttiin Kampin ja Itäkeskuksen välillä ruuhka-aikoina.

Koska junat ovat lyhyempiä, ne eivät ne pysähdy vanhoille paikoilleen. Tiheämmän aikataulun takia ne myös seisovat asemalla vähemmän aikaa.