Kiina muutti yhden lapsen politiikkaansa – ei vaikutuksia suomalaisten adoptioihin
Kiinalaisten vaurastuminen on lisännyt maan sisäisten adoptioiden määriä. Kiinalaiset adoptoivat pieniä ja terveitä lapsia. Suomeen saapuu erityistarpeisia lapsia. Eniten adoptioita tehdään Etelä-Afrikasta.
Kiina on sallinut lokakuun alusta lähtien perheille myös toisen lapsen. Maassa on säännelty lapsiperheiden kokoa vuodesta 1979 lähtien, minkä tarkoituksena on ollut väestönkasvun hillitseminen. Nyt politiikka muuttuu ja taustalla on etenkin väestön ikääntyminen.
Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisen adoptiopalvelun päällikön Irene Pärssinen-Hentulan mukaan kukaan ei pysty tarkalleen ennustamaan millaisia vaikutuksia muutoksella tulee olemaan adoptiotoimintaan. Arviointia vaikeuttaa sekä valtion vahva poliittinen ohjaus perhepolitiikkaan että väestön valtaisa määrä. Myös adoptioiden lukumäärä on heitellyt kymmenen viimeisen vuoden aikana.
”Ensin 2000-luvun puolivälissä adoptiot lisääntyivät valtavasti. Se oli globaali ilmiö ja näkyi myös Suomessa määrän suurena kasvuna. Lasku alkoi vuosina 2006-2007, kun talouskasvu lähti Kiinassa käyntiin, eikä perheiden ollut enää välttämätöntä luopua lapsistaan taloudellisista syistä”, Pärssinen-Hentula kertoo.
Yhden lapsen politiikka on tarkoittanut Kiinassa sitä, että nainen saa synnyttää perheeseen yhden lapsen. Seuraavan lapsen kohdalla perhe on joutunut maksamaan sakkomaksun saadakseen pitää lapsen. Hinta on ollut niin korkea, että se on käytännössä rajoittanut lasten hankintaa, ja myös osittain aiheuttanut tilanteita, että perheet ovat joutuneet luopumaan lapsistaan.
Politiikka on koskenut pääasiassa kaupunkilaisia. Maaseudulla perheille oli sallittu myös toisen lapsen hankkiminen, jos ensimmäinen lapsi on tyttö tai vammainen. Yhden lapsen politiikkaa löysennettiin vuonna 2013, jonka jälkeen toinen lapsi sallittiin sellaisille pariskunnille, joissa toinen aikuinen oli ollut ainoa lapsi omassa perheessään.
