Kahden miljardin kattila
Kemissä avataan Euroopan suurin sellutehdas. Tehtaalle kuljetetaan päivittäin puuta yhdeksän tavarajunallista ja 180 tukkirekallista. Niistä valmistetaan kartonkia ja vessapaperia. Missä viipyvät jalostetummat puutuotteet?
Tuomiokirkon torni Helsingin Senaatintorilla on 62 metriä korkea. Metsä Fibren uuden sellutehtaan soodakattilarakennus Kemissä on vielä 20 metriä korkeampi. Sen katolta näkee kauas kilometrin päässä aukeavalle Perämerelle.
Kemijoen suistossa kahdelle saarelle levittäytyvä tehdas on ainakin omistajansa Metsä Group -yhtiön mukaan Suomen taloushistorian toiseksi kallein investointi, heti Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikön jälkeen. Sellutehdas maksaa yli kaksi miljardia euroa.
Tai nykykielellä kyseessä on biotuotetehdas, ei sellutehdas. Se tuottaa heti käynnistyttyään sellua ja sellunvalmistuksen jätteistä energiaa. Jättitehdas on myös suunniteltu niin, että sen ympärille voidaan helposti virittää uusia metsäteollisuuden tuotteita kehitteleviä koetehtaita.
Tehdasalueella lopetellaan parhaillaan rakennustöitä, esimerkiksi eristyksiä viimeistellään. Samalla tehtaan laitteita kokeillaan ja säädetään. Tehtaan ytimessä olevasta sellukattilasta on tehty harvinaisen hintava vedenkeitin, kun sen toimivuutta on kokeiltu aluksi keittämällä vettä, ei vielä puulastuja ja kemikaaleja.
Tehdasalueen laidalla aukeavalla kentällä on kevään ja kesän aikana opetettu nostureita. Sellupuuta tehtaan linjalle syöttävien nostureiden on tarkoitus toimia itsenäisesti tekoälyn ohjauksessa. Se vaatii, että koneen tekoälyä on koulutettava erottamaan esimerkiksi puupino tukkirekasta.