Kataisen hallituksen suuri lupaus: Miljardilla eurolla tehtäviä kunnilta pois – suljetaanko lukiot ja kirjastot?

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus on päättänyt tasapainottaa julkisen talouden kestävyysvajeen pitkälti kuntien kautta. Vajetta on noin yhdeksän miljardia euroa, ja kuntien tulee kattaa siitä puolet.

Miten temppu tehdään? Hallitus on luvannut vähentää kuntien velvoitteita miljardilla eurolla, ja toisen miljardin kunnat joutuvat säästämään tehostamalla toimintaansa – tämä kaikki vuoteen 2017 mennessä.

Jos nämä toimet hallitukselta vielä onnistuisivatkin, olisi kuntien osuudesta kasassa vasta puolet niiltä vaaditusta sopeuttamisesta. Loput kaksi miljardia jää hamaan tulevaisuuteen, seuraavien hallitusten hoidettaviksi lähivuosikymmeninä.

Pakko kajota sosiaali-, terveys- ja koulupalveluihin

Kataisen hallituksen keskeiset vaikuttajat ovat antaneet ymmärtää, että kuntien tehtävien vähentäminen miljardin euron edestä toteutuu jo lähivuosina. Todellisuudessa se on hurja tehtävä.

Tilastokeskuksen listaus kuntien tehtävien käyttökustannuksista kuitenkin osoittaa, että miljardin euron säästö kuntien velvoitteista on kovan työn takana. Silloin puhutaan jo mittavista henkilöstösäästöistä. Katso Tilastokeskuksen listaus kuntien käyttökustannuksista tehtäväaloittain.

Miljardi eli tuhat miljoonaa euroa on niin iso menoerä kuntataloudessa, että jos tehtäviä aiotaan heittää miljardilla yli laidan, joudutaan kajoamaan keskeisiin sote- ja koulupalveluihin.

Mistä siis karstaan? Tästä päättäjät ovat pysytelleet hiljaa. Kansalaisille välittyy median kautta viesti karsintalistasta, joka sisältää “toissijaisia tehtäviä”.

Kuntatalouden asiantuntijat väittävät, että kunnilla ei ole “toissijaisia tehtäviä” miljardin euron edestä. Vaikka median verkkokeskustelupalstoilla kansalaiset säästäisivät “turhista virkamiehistä”, asiantuntijoiden mukaan miljardin euron tehtävien vähentäminen kolahtaa peruspalveluihin. Paperihallinnosta sellaista summaa ei saa leikatuksi.

Esimerkiksi hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on viitannut miljardin karsintatalkoissa kuntien erilaisiin lupa- ja valvontatehtäviin. Asiantuntijoiden mukaan niistä saisi säästettyä kaikki lupapalvelut lakkauttamalla “joitakin kymmeniä miljoonia euroja”. Miljardista ei puhettakaan.

Kuvaavaa on, että esimerkiksi koko lukiotoimen – kaikkien Suomen kuntien lukioiden – bruttokustannukset ovat 651 miljoonaa euroa, kirjastojen vastaavasti 332 miljoonaa euroa. Lakkauttamalla kaikki lukiot ja kirjastot päästäisiin lähelle Virkkusen lupaamaa yhtä miljardia euroa.

Kuntien kotipalvelut maksavat 794 miljoonaa euroa, vanhusten laitospalvelut 947 miljoonaa euroa, lastensuojelun laitos- ja perhehoito 649 miljoonaa euroa. Kansalaisopistojen toiminnan – 178 miljoonaa euroa – saisi lakkauttaa melkein kuusi kertaa, että saisi kasaan runsaan miljardin. Kansanterveyttä edistävät liikunta- ja ulkoilupalvelut maksavat 599 miljoonaa euroa.

Kulttuuripalveluista miljardia euroa ei saa kasaan millään.

Helppoa tästä ei tule. Ehkä juuri siksi hallitus on jättänyt lopulliset ratkaisut vuoteen 2017. Silloin vastuussa on jo toinen hallitus.

Kuntaveroja täytyy korottaa

Kuntien etujärjestön Kuntaliiton laskelmien mukaan kunnat joutuvat ennätysmäisen ahtaalle ennen kuin päästään edes vuoteen 2017.

“Ensinnäkin hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia 1,4 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Nämä leikkaukset eivät ole mukana hallituksen rakenteellisissa toimenpiteissä, vaan tulevat muiden sopeuttamistoimien päälle”, sanoo apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliiton kuntatalousyksiköstä.

“Rakenteellisissa uudistuksissa hallitus on luvannut vähentää kuntien tehtäviä vielä miljardilla eurolla, mikä on erittäin kova haaste, koska kunta-ala on ihmisvaltaista työtä”, Vuorento jatkaa.

Näiden toimien lisäksi kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan yhden miljardin euron verran seuraavan 3-4 vuoden aikana.

“Näin iso sopeutus tarkoittaa ilman muuta tuntuvia kuntaverojen korottamisia”, Vuorento arvioi.

Minkä hallitus säästää, sen kansalaiset maksavat. Tällä rutistuksella kuntataloudesta olisi leikattu valtionosuuksia 1,4 miljardia ja kestävyysvajetta olisi katettu kahdella miljardilla. Jäljellä olisi vielä muutama miljardi sopeutettavaa – tosin pidemmällä viiveellä.

“Hallituksen linjausten mukaan julkisia palveluja sopeutetaan pidemmällä aikavälillä vielä kahdella miljardilla eurolla. Kun julkisen talouden menoista valtaosa on kuntasektorilla, todennäköisesti kunnille kohdennetaan valtaosa tästäkin 2020-luvulle edettäessä”, Vuorento ennakoi.

Harva uskaltaa sanoa ääneen, että kuntatalouden sopeuttamistoimissa on kyse viime kädessä kuntatyöntekijöiden vähentämisestä, jopa tuntuvista irtisanomisista. Kuntien menoista yli puolet on henkilöstömenoja.

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen on hallituksen budjettiriihen jälkeen julkisuudessa ennakoinut useaan otteeseen rajuja henkilöstöleikkauksia kunta-alalle.

Miljardin euron leikkauksissa puhuttaisiin ainakin 20 000 kuntatyöntekijän työpanoksesta, kahden miljardin euron leikkauksissa vähintään 40 000 työntekijän työpanoksesta. Jos kyseessä olisivat pienipalkkaisimmat kuntatyöntekijät, miljardiin mahtuisi 30 000 työntekijää ja kahteen miljardiin 60 000.

Tähän mennessä talouselämän, median ja politiikan vaikuttajat ovat kiitelleet Kataisen hallituksen tahtoa karsia kuntien velvoitteita. Suuntaus on oikea ja hyvä, sanotaan.

Totta on, että kuntasektori on raskaasti ylilastattu erilaisilla velvoitteilla. Nyt lakisääteisiä velvoitteita on jo yli 500.

Mutta minkäänlaisella kuntamatematiikalla miljardin euron vähennys kuntien velvoitteista ja toisen miljardin leikkaus vuoteen 2017 – samalla kun kuntien valtionosuuksia leikataan 1,4 miljardia euroa – ei ole läpihuutojuttu kansalaisten kannalta.

Se näkyy palveluissa. Leikkaukset kohdentuvat kuntalaisiin, siis meihin kaikkiin.

Avoin kysymys on, pelastaako Kataisen hallitus kuntaleikkauksillaan hyvinvointipalvelut vai alkaako niiden alasajo tästä.

Onko siis kyseessä hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen vai karut leikkaukset valtion rahakirstun tyhjentyessä?