Kanava: Suomi oli ylimielinen, eikä presidentti Halonen pannut tikkua ristiin – Tämän takia emme päässeet YK:n turvaneuvostoon

Euroopan unionin pitäisi pystyä sopimaan keskenään, mitkä EU-maat valitaan kulloinkin YK:n turvallisuusneuvostoon. Muutoin se luovuttaa päätösvallan ulkopuolisille.

diplomatia
Teksti
Pasi Patokallio

Euroopan unionin pitäisi pystyä sopimaan keskenään, mitkä EU-maat valitaan kulloinkin YK:n turvallisuusneuvostoon. Muutoin se luovuttaa päätösvallan ulkopuolisille, kirjoittaa Pasi Patokallio Kanava-lehdessä. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa.

Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että Suomi on ehdokkaana YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2029–2030.

Hallituksen väri ehtinee vaihtua parikin kertaa ennen jäsenen valintaa, joka tapahtuu todennäköisesti kesäkuussa 2028. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys aika ajoin on kuitenkin yksi niistä ulkopoliittisista tavoitteista, joista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys. Konsensus kestänee hallituksen väristä riippumatta.

Kysymyksessä on neljäs kerta, kun Suomi tavoittelee vaihtuvan jäsenen paikkaa neuvostossa. Kahdesti aikaisemmin – vuosina 1968 ja 1988 – pyrkimyksessä on onnistuttu. Kerran, vuonna 2012, yritys epäonnistui.

Millä keinoin Suomen tulisi pyrkiä turvallisuusneuvostoon, jotta seuraavalla kerralla onnistuttaisiin?