
Kanava: Luonto unohtui kansallispuistoista – virkistyskäyttö ei ole enää sopusoinnussa luonnonsuojelun tavoitteiden kanssa
Ihminen on perso nopeille ja vaivattomasti saavutettaville huippuelämyksille. Kansallispuistoissa luonto on tuotteistettu ilmaiseksi julkishyödykkeeksi, kirjoittaa Pasi Reunanen.
”Kansallispuiston perustaminen turistipyydykseksi matkailu- ja elämysteollisuuden palvelukseen tarkoittaa luonnonsuojelulain kirjaimen venyttämistä katkeamispisteeseen”, kirjoittaa Pasi Reunanen Kanava-lehden numerossa 4/2021. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa.
Monen suomalaisen kesälomasuunnitelmat menivät uusiksi keväällä 2020, kun etelän aurinkolomat peruttiin ja suositut kotimaan matkakohteet ajettiin alas. Kun huvipuistot sulkivat ovensa, kansallispuistot pysyivät auki.
Mielipide- ja asennetutkimuksissa on toistuvasti osoitettu, että suomalaiset ovat harrasta luontokansaa. Luontomatkailu ja kansallispuistossa patikointi ovat muodissa. Päivä kansallispuistossa retkeillen tekee hyvää jokaiselle, mutta kestävätkö luonnonsuojelualueemme hallitsematonta massamatkailua? Luonto kuluu, ja edesvastuuton luonnonkuluttaja jättää maastoon pysyvän jäljen, jolloin suojelualueiden luonnontila muuttuu ja niiden tarkoitus hämärtyy vähitellen.
Suomalaisten yhtäkkinen luontovillitys myös osoitti, että suomalaisesta luontosuhteesta ei seuraa luontoa arvostava ja kunnioittava asenne edes kansallispuistossa.
Älä suotta jätä juttua kesken
Tilaa Suomen Kuvalehti
Katso kaikki tilausvaihtoehdotOletko jo tilaaja?