Kanava: Islamilaisen elämän tärkeä oppi ymmärretään usein länsimaissa väärin – Sharia taipuu myös suomalaiseen yhteiskuntaan

Sharia voi näyttää melkein miltä vain: demokratialta, teokratialta, konservatismilta tai liberalismilta. Yhdelle sharia merkitsee kieltoja, toiselle se on mahdollisuuksien lähde.

islam
Teksti
Leila Kautto

Sharia ei tarkoita lakia siinä mielessä kuin me suomalaiset sen ymmärrämme, kirjoittaa Leila Kautto Kanava-lehden numerossa 1/2022. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa.

 

Yleisradio uutisoi elokuussa, että ”islamilainen laki takaa naisille suuren määrän oikeuksia [–] liberaalisti tulkittuna” (24.8.2021). Helsingin Sanomat puolestaan kertoi 20. syyskuuta Talibanin kiristävän naisten elämään kohdistuvia rajoituksia Afganistanissa ja tekevän sen sharia-lain oikeuttamana ”saudiarabialaiseen malliin”.

Monista maailmanuskonnoista – erityisesti islamista – esiintyy väärinkäsityksiä, joista yleisin on se, että uskonnot olisivat sisäisesti homogeenisia. Islam on kuitenkin lähtökohtaisesti moninainen, ja siihen olennaisesti kuuluvat pyhien tekstien toisistaan poikkeavat ja joskus jopa päinvastaiset tulkinnat syntyvät suhteessa poliittiseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen ympäristöön, jossa ne tehdään.

Termi sharia saa erityisesti mediapuheessa politisoituneita konteksteja ja ”lakiin” liitettyjä merkityksiä, eikä sen roolia muslimien arkisessa elämässä yleensä avata. Kun siitä puhutaan, oletetaan virheellisesti, että puhujilla on yhteinen ymmärrys siitä, mitä termi tarkoittaa. Todellisuudessa monet muslimitkaan eivät ole yhtä mieltä sen merkityksistä tai siitä, kuinka termiä tulisi soveltaa.