Kaikki mitä Venäjä tekee ei ole hybridisotaa – sodan ja rauhan määrittely haastaa myös tutkijat

Aleksanteri-instutuutin tuore raportti kyseenalaistaa Venäjän ulkopolitiikan selittämisen hybridisodan avulla.

Hybridisodasta on tullut epämääräinen ja liian laaja yleiskäsite, josta ei enää ole analyyttiseksi työkaluksi. Sillä ei tulisi yrittää kuvata Venäjän ulkopolitiikkaa tai Venäjän ja lännen välisiä suhteita.

Näin toteavat Venäjän hybridisotaa käsittelevän raportin Aleksanteri-instituutille toimittaneet tutkijat Hanna Smith ja Bettina Renz.

Heidän mukaansa hybridisota-käsite luotiin Yhdysvalloissa puhtaasti sodankäynnin tutkimuksen tarpeisiin. Sillä selitettiin tilanteita, joissa lukumääräisesti ja materiaalisesti alivoimainen vihollinen oli menestynyt yhdistelemällä perinteiseen aseelliseen voimankäyttöön aseettomia keinoja kuten informaatiovaikuttamista.

Smithin ja Renzin mukaan käsite taipuu kuitenkin erittäin huonosti selittämään valtion ulkopolitiikan kokonaisuutta.

Vaikka Venäjä esimerkiksi Krimillä toteutti Renzin mukaan selkeän hybridisodankäynnin operaation, tämä johtui pikemminkin Krimin tilanteen erityislaatuisuudesta kuin siitä, että Venäjä olisi ottanut hybridisodankäynnin uudeksi toimintalinjakseen, jota se jatkossa soveltaa aina.