Juhana Vartiainen: Uber ja sen kaltaiset uutuudet ovat elintason nousun lähteitä
NÄKÖKULMA: Suomessa nikotellaan yhä jopa apteekkien ja taksiliikenteen vapauttamisesta.
Tilastoja seuraavaa taloustieteilijää hämmentää puhe työelämän valtavasta murroksesta, työn pirstaloitumisesta, vakinaisten työsuhteiden vähenemisestä ja pätkätyösuhteissa elävän ”prekariaatin” kasvusta. Työelämän tilastot eivät kovin hyvin tue tätä muodikasta kokonaiskuvaa. Päinvastoin, määräaikaisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista ei ole merkittävästi noussut ja valtaosa ihmisistä on vakinaisissa työsuhteissa samalla tavalla kuin ennenkin.
On silti mahdollista, että edessä todella on suurempi työn ja talouden rakennemuutos kuin Suomessa uskotaan. Perinteisten työsuhteiden määrä ja osuus tuskin romahtavat, mutta sellainenkin tulevaisuudenkuva on mahdollinen, jossa tulevaisuuden työllisyyskasvu tapahtuu eritoten lyhytaikaisissa sopimussuhteissa ja keikkatyössä.
Olin ajatellut, että näin kävisi erityisesti Suomessa, jossa vakituisen työsuhteen luomisen kynnys on sivukulujen, sitovien työehtosopimusten ja vahvan irtisanomissuojan avulla nostettu korkeaksi.
Myös mitättömän irtisanomissuojan USA:ssa näyttää kuitenkin siltä, että viime vuosien reipas työllisyyskasvu onkin tapahtunut kokonaan satunnaisessa keikkatyössä. Tällaisiin johtopäätöksiin ovat päätymässä maan eturivin työmarkkinaekonomistit Lawrence Katz ja Alan Krueger, jotka maaliskuussa esittelivät meneillään olevaa tutkimustaan.
USA:n työllisten määrä on vuodesta 2005 vuoteen 2015 kasvanut 9,1 miljoonalla hengellä, samalla kun keikkatyössä ja henkilöstöpalveluyritysten kautta toteutuva työllisyys on kasvanut 9,4 miljoonalla eli suunnilleen saman verran. Tässä puhutaan siis sellaisesta työstä, jota tehdään määrittelemättömällä työajalla, vuokratyöfirman kautta, keikkatyönä tai Uber-kuljettajien työnä tai vastaavana digitaalisen jakamisalustan työnä, jossa työnantajan ja työntekijän roolit ovat liudentuneet.
