Joulurauha suitsi maalaisten jumalatonta menoa – Rangaistuksilla uhkailu nyt enää ”kaunis traditio”

Vuonna 1917 Turku oli sekasorron tilassa. Rauhaa ei julistettu, koska kokoontumisen pelättiin lietsovan levottomuuksia.

jouluperinteet
Teksti
Teemu Perhiö

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Jouluaatto kello 12.

Yli miljoona suomalaista seuraa suorana televisiosta, kun Turun kaupungin virkamies kehottaa: rauhoittukaa!

Turun Tuomiokirkkoa vastapäätä on Brinkkalan talo. Sen parvekkeelta virkamies julistaa ylevät sanat joulun ajaksi rauhoittumisesta.

Muotoilut kuulostavat kuitenkin epäilyttäviltä:

”– se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.”

Vuoden 1889 rikoslakiuudistuksen jälkeen joulurauhan julistuksen mukaisia kovennettuja rangaistuksia ei ole enää toimeenpantu.

”Se on menettänyt lainvoimansa, eli kyseessä on vain kaunis traditio. Siihen tulee suhtautua vain hyvänä elämänohjeena”, sanoo Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen.

Hän on julistanut joulurauhan vuodesta 2013 lähtien.

 

Joulurauha tuli Suomeen kristinuskon mukana 1200–1300-luvulla. Sen ensimmäinen julistuskerta ei ole tiedossa, eikä filosofian tohtori Tarja Tuulikki Laaksosen mukaan myöskään selvitettävissä.

Julistuksen tarkoituksena oli kovennetuilla rangaistuksilla uhaten kehottaa kansaa juhlimaan rauhallisesti ja sopuisasti joulun aikana, katolisen uskon mukaisesti Kristuksen syntymäjuhlana.

Kuningatar Kristiinan aikana 1600-luvulla joulurauhaan liittyneitä määräyksiä tiukennettiin.

”Hän ei pitänyt siitä jumalattomasta menosta, jota maaseudulla harjoitettiin,” Laaksonen sanoo.

Maaseudun palkollisilla oli joulun aikaan monta vapaapäivää. Vapaista tietysti otettiin kaikki irti.

Kristiinan toivomuksena oli, että ihmiset olisivat hiljentyneet, käyneet ahkerasti kirkossa ja tutkineet jumalan sanaa kotonaan.

Kaikki eivät rangaistusuhasta huolimatta julistusta kunnioittaneet, ja saattoivat siitä myös kärsiä.

Kristinuskon harjoittamisen lisäksi joulurauha oli myös puhdasta suurvaltapolitiikkaa, jolla pyrittiin vakauttamaan valloitettuja alueita. Ruotsi oli laajentunut nykyisen Suomen alueelle keskiajan ristiretkien myötä.

”Hallitsijat ajattelivat, että yhteinen joulurauha koko kuningaskunnassa lisäisi kansan yhteenkuuluvuuden tunnetta.”

Näin tapahtui myös 1600-luvulla, kun Ruotsi valloitti Baltian maita. Virossa perinne on otettu uudelleen käyttöön.

Julistuksesta kerrottaessa puhutaan ”Suomen Turusta”. Miksi?

Joulurauhan julistaminen on aina ollut kaupungin tehtävä – aluksi maistraattien, sitten kaupungin viranomaisten.

Sen takia Turun julistuksessa toivotetaan joulurauhaa nimenomaan kaupunkilaisille eikä kaikille suomalaisille.

Vaikka perinne on useassa paikassa katkennut, moni kaupunki Turun ohella julistaa tänä päivänä joulurauhan. Julistus luetaan ainakin Naantalissa, Raumalla, Porissa, Tampereella ja Porvoossa.

Yleensä uusien kaupunkien joulurauhan julistukset noudattivat tekstiltään Turun julistusta.

Poikkeuksiakin on.

”Tampereen tekstissä näkyy hyvin yhteiskunnallinen tilanne eli sota-aika. Julistuksessa toivotaan rauhaa valtakuntaan ja ihmisten mieliin,” Laaksonen kertoo.

Miksi juuri Turun joulurauhasta on muodostunut koko Suomen yhteinen?

Se liittynee tiedotusvälineisiin, Laaksonen selittää.

Yle alkoi lähettää joulurauhan julistuksen radiossa 1930-luvullla. Se vakiinnutti Turun joulurauhan aseman kaikkien suomalaisten yhteisenä joulun aloituksena.

Julistuksesta kerrottaessa puhutaan yleensä ”Suomen Turusta”. Kai jokainen tietää, että Turku on Suomessa?

”Se on historiallinen jäänne. Turku oli vuosisatoja Ruotsin valtakunnan itäisen maakunnan tärkein kaupunki.”

 

Muinoin joulurauhan julistus aloitettiin luettelemalla kuninkaan kaikki tittelit ja antamalla erinäisiä muita määräyksiä tiedoksi kansalle.

Sitä ei myöskään julistettu pergamentilta kuten nykyään.

Turun palossa 1827 valankaavojen nide, johon julistuksen sanat oli kirjattu, katosi savuna ilmaan.

Maistraatin sihteeri kirjoitti julistuksen ulkomuistista lyhyenä versiona talteen.

Suomenkielisen tekstin sananmuotoja on sen jälkeen viilailtu, mutta ruotsinkielinen teksti on Mika Akkasen mukaan lähes sama kuin palon jälkeen muistiin kirjattu.

Vuoden 2017 teksti onkin varsin tiivis. Ei listata tasavallan presidentin titteleitä tai kerrota vuoden alusta voimaan astuvista lakimuutoksista.

”Haluamme säilyttää tradition voiman. Julistus tulee joka kerta yhtä yllätyksettömänä.”

Julistustilaisuus on varsin koruton. Musiikilla yleisöä on viihdytetty 1700-luvulta lähtien.

Se tekee Turun joulurauhan julistuksesta Suomen vanhimman musiikkiperinteen.

”Porilaisten marssi oli alun perin kehotus kansalle poistua paikalta”, Laaksonen sanoo.

Tänä päivänä kansa seisoo kuuliaisesti ja kuuntelee.

Akkanen kertoo, että Turun kaupungille lähetetään vuosittain muutosehdotuksia tekstiin tai tilausuuteen liittyen.

”Olemme kuitenkin päättäneet olla hyvin konservatiivisia tämän suhteen. Haluamme säilyttää tradition voiman. Julistus tulee joka kerta yhtä yllätyksettömänä.”

 

Laaksonen ei myöskään haluaisi koskea julistuksen sanamuotoihin.

”On tiettyjä perinteitä, joita on vuosisatoja kunnioitettu. Useamman kerran kansakuntamme on rakentanut tulevaisuuttaan historiasta haettujen asioiden varaan.”

Laaksosen mukaan esivanhemmat olivat hyvin tarkkoja vielä 1900-luvun puolelle asti siitä, miten jouluna käyttäydyttiin.

Kunnioitusta saivat myös eläimet. Navettaan vietiin puhtaat heinät ja linnuille laitettiin lyhteet. Metsästystä ei harjoitettu.

Laaksonen toivoo, että joulurauhan julistuksessa keskityttäisiin sen sanomaan eikä itse toimitukseen.

”Joulurauhan aikana tulee hiljentyä ja vähentää hössötystä. Kaikki olisi hyvä tehdä valmiiksi ajoissa, niin voi rauhoittua joulun viettoon. Sen vanha kansa ymmärsi.”

Mediassa huomio kiinnittyy usein julistajan henkilöllisyyteen. Luetellaan, kuka on päässyt pitelemään pergamenttia parvekkeelle ja kuinka monta kertaa.

”Sillä ei ole merkitystä, vaikka se voikin näyttää kunniakkaalta tehtävältä.”

 

Joulurauhan julistus Turussa on lähes katkeamaton perinne.

Juuri itsenäistyneessä Suomessa vuonna 1917 traditio kuitenkin keskeytyi.

Punaiset olivat syksyllä ottaneet vallan Turussa ja lakkauttaneet poliisin.

Miliisi oli joulun alla lakossa maksamattomien palkkojen takia. Kaupunki velloi anarkiassa ja liiketiloja ryösteltiin.

Vaikka miliisit tulivat jouluksi töihin, väestön kokoontumisten pelättiin aiheuttavan levottomuuksia.

Rauhan takaamiseksi valtuusto päätti olla julistamatta joulurauhaa.

Julista sinäkin joulurauhaa: Tässä Turun ohjelma alkuvirrestä viimeiseen marssiin – mukana myös sanat, joita ei ole tapana laulaa