Jättimäinen it-kilpailutus tuotti jälleen vain yhden tarjouksen

Viime syyskuussa allekirjoitettiin tiettävästi suurin koskaan Suomessa solmittu it-alan puitesopimus. Sen ansiosta norjalaisomisteinen palveluyritys Atea Finland pääsee laskuttamaan veronmaksajien rahoilla toimivaa Tiera-yhtiötä jopa yli miljardilla eurolla. 

Tapaukseen liittyy poikkeuksellisia piirteitä, samoin kuin Tieran edelliseen suurhankintaan, josta SK kertoi viime vuonna. 

Tiera kieltäytyi SK:n haastattelupyynnöstä. 

Nelivuotisen sopimuksen kohteena on Tiera Verkkokauppa, josta esimerkiksi kunta voi vaivatta ostaa tietokoneita, puhelimia ja lukuisia muita it-tuotteita. Atean tehtävä on ylläpitää kauppaa ja kilpailuttaa sen tuotteet.  

Tieralla on lähes 400 omistajaa: kuntia, hyvinvointialueita ja muita julkisia toimijoita. Se toimii yhteishankintayksikkönä niille omistajilleen ja muille asiakkailleen, jotka haluavat ostaa kaupan tuotteita. 

Kun Tiera julkisti hankintailmoituksen verkkokaupasta, se arvioi, että kaupanpitoa koskevan sopimuksen arvo olisi 775 miljoonaa euroa, mutta saattaisi nousta yli 1,1 miljardiin euroon.  

Yleensä isommat julkiset it-hankinnat ovat kooltaan miljoonia tai kymmeniä miljoonia euroja.  

Vaikka tarjolla oli jättisopimus, vain Atea teki tarjouksen. Yhtiö on vastannut Tieran verkkokauppatoiminnasta sen käynnistysvuodesta 2015 ja voittanut kaikki siitä käydyt tarjouskilpailut. Tosin viime vuosina kilpailu on laantunut.  

Edellinen verkkokauppahankinta ratkesi vuonna 2022. Kilpailutuksen osallistujan piti valmistella tarjous kireällä aikataululla ajanjaksona, johon osuivat joulun ja vuodenvaihteen pyhät. Sopimus oli kooltaan jopa 600 miljoonaa euroa, ainoan tarjouksen siitä teki Atea. 

Kisasta vetäytyneen Dustin Finlandin silloinen liiketoimintajohtaja Topi Järvenpää sanoi SK:lle, että ”kilpailutus oli räätälöity yhtä yhtiötä varten”.  Tieran mukaan kilpailutus tehtiin hankintalain mukaisesti. 

Ainakin viisi Atean kilpailijaa tutustui SK:n tietojen mukaan Tieran tämänvuotiseen suurhankintaan. Osa päätti varsin nopeasti, ettei tee tarjousta. 

”Arvioimme tarjouspyynnön rakenteen perusteella, että ei kannata osallistua”, sanoo Telian viestintäjohtaja Leena Lie. 

Myös muiden yhtiöiden kommentit SK:lle olivat lyhytsanaisia. Jotkut eivät lausuneet mitään.  

Hankinta oli pedattu Atealle, arvioi erään yhtiön johtaja. Hän ei halua puhua asiasta tunnistettavasti, koska pelkää, että se vaurioittaisi hänen yhtiönsä ja Tieran suhteita. 

Kun Tiera oli tammikuussa tiedottanut tulevasta kilpailutuksesta, yhtiöt aloittivat julkisissa hankinnoissa usein käytettävän markkinavuoropuhelun. Sen tarkoitus on antaa toimittajalle tietoa tilaajan tarpeista ja kirkastaa tilaajan käsitystä markkinoiden kyvystä vastata niihin.  

Tiera ei avannut kunnolla tulevan kilpailutuksen sisältöä eikä toimittanut pyydettyjä aineistoja, johtaja sanoo.   

”Se ei ollut hyvän hankintatavan mukainen markkinavuoropuhelu, jossa aidosti etsitään ratkaisuja, joilla varmistetaan aito kilpailu eri tarjoajien kesken.” 

Hän kertoo pyytäneensä Tieralta, että tässä kilpailutuksessa tarjouksia ei tarvitsisi laatia parhaaseen loma-aikaan. 

Toisin kävi. Tiera julkisti tuhansia vaatimuksia sisältävän tarjouspyynnön vain viikko ennen juhannusta. Siihen piti vastata viimeistään 9. elokuuta. 

Yritys päätti olla tekemättä tarjousta.  

”Osallistuminen olisi edellyttänyt useiden alihankkijoiden hankkimista ja sopimusten tekoa niiden kanssa kesken kesälomakauden. Tämä oli käytännössä mahdotonta”, johtaja sanoo. 

Heinäkuussa Tiera julkaisi uuden tarjouspyynnön, joka korvasi alkuperäisen. Tarjousten jättöaikaa pidennettiin elokuun loppuun ja osaa ehdoista höllennettiin. 

Julkiset hankinnat tulee lain mukaan jakaa riittävän pieniin osiin, jotta useampi yhtiö pystyisi tekemään tarjouksen. Yleensä tämä virkistää kilpailua, parantaa palvelujen laatua ja alentaa kustannuksia. 

Tieran kilpailutukseen sisältyi myös kaksi pienempää osaa, mutta niiden arvo oli yhteensä alle kymmenen miljoonaa euroa – siis karkeasti sadasosa hankinnan pääkohteesta.  

Hankinnan jakaminen oli luultavasti näennäistoimi, sanoo it-konsultti Perttu Tolvanen. Hän järjestää työkseen it-kilpailutuksia ja julkaisee alaa koskevia selvityksiä. 

”Voitiin sanoa, että pilkottu on.” 

Suurin hankinta oli räätälöity sen aiempaa toimittajaa Ateaa varten, Tolvanen arvioi.  

”Muiden olisi ollut hyvin vaikea tehdä voittava tarjous, ainakaan kannattavasti.” 

It-laitteiden lisäksi toimittajan piti kyetä hankkimaan kauppaan ohjelmistoja, pilvipalveluja ja erilaisia opetusteknologioita. Niiden järjestäminen vaatii niin mittavaa alihankintaverkostoa, ettei sellaista voi Suomessa olla valmiina muilla kuin Atealla, Tolvanen arvioi. 

”Se olisi ollut kuukausien työ. Tarjousajan pidentämisestä huolimatta aikaa tarjouksen tekemiseen oli aivan liian vähän.” 

Tiera perusteli aiemman kauppahankintansa laajuutta sillä, että hyvinvointialueet ja kunnat tarvitsevat kokonaisratkaisuja, jotka koostuvat eri tuoteryhmistä. 

Tolvasen mielestä Tieran tulisi kilpailuttaa verkkokauppa ja sen kahdeksan tuoteryhmää kukin erikseen. Esimerkiksi puhelimia toimittamaan olisi voitu valita kolme eri yhtiötä, joiden kilpailu jatkuisi kaupassa. 

Erityisen kovana vaatimuksena Tolvanen pitää sitä, että tämän vuoden kilpailutuksen voittajan piti toimittaa verkkokauppa Tieran hyväksyttäväksi jo kaksi viikkoa kisan ratkeamisesta. Kesällä Tiera höllensi vaatimusta joiltain osin, mutta ei Tolvasen mukaan riittävästi.  

Myös se, että toimittajan tulee liittää asiakkaiden omat tietojärjestelmät verkkokauppaan veloituksetta, on Tolvasen mukaan epätavallista. 

”Atea sai kohtuuttoman kilpailuedun siksi, että sillä oli valmiina verkkokauppa, johon oli jo liitetty satoja asiakkaita.” 

Tolvasen mukaan Tieran verkkokauppaa hallinnoiva yhtiö saa haltuunsa kuntien it-markkinoista liian ison osuuden, mikä kuihduttaa kilpailua.   

Atea on aiemmin todennut SK:lle, ettei sen asema verkkokaupan pitäjänä näivetä kilpailua. Yhtiö on myös kertonut, että konsernin suuren koon vuoksi se pystyy tarjoamaan asiakkailleen edullisia tuotteita.   

Tieran kilpailutuksiin kohdistunee vastaisuudessa muutospaineita. Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelman mukaan hankintalakia muutetaan niin, että jos kilpailutus tuottaa vain yhden tarjouksen, se on lähtökohtaisesti uusittava. 

”Tämä kilpailutus on täydellinen esimerkki siitä, miksi on tärkeä asia vaatia vähintään kahta tarjousta”, Tolvanen sanoo.