Jäsenten joukkoero, nuoret äänestäjät: Kuinka käy seurakuntavaaleissa?
Kirkon jäsenten joukkoero ja alennettu äänestysikäraja tuovat seurakuntavaaleihin yleispoliittista mielenkiintoa.
Seurakuntavaalit ovat kiinnostaneet aiempaa enemmän Ennakkoäänestyspaikka Narinkkatorilla Helsingissä keskiviikkona 3.marraskuuta. Kuva Jarno Mela / Lehtikuva.
Veikkaan 20:tä prosenttia”, ennakoi kirkkososiologian professori Eila Helander seurakuntavaalien äänestysprosenttia.
Jos Helanderin arvio osuu oikeaan, edessä ovat poikkeuksellisen vilkkaat vaalit. Neljä vuotta sitten uurnilla kävi 14,5 prosenttia äänioikeutetuista evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä.
Kirkko on ollut tänä syksynä voimakkaamman yhteiskunnallisen keskustelun kohteena kuin koskaan sitten 1980-luvun naispappeusratkaisun. Ylen TV 2:n lokakuussa lähettämä homoilta johti 40 000 suomalaisen eroon kirkosta.
”Vaaleissa aktivoitunee kaksi ryhmää: ne, jotka haluavat kirkossa olevan tilaa eri lailla ajatteleville ja ne, jotka haluavat luoda selkeän linjan siitä, millaiset ihmiset voivat olla uskovia”, Helander muotoilee.
Professori ei pohjaa ennustettaan äänestysaktiivisuuden kasvusta vain konservatiivien ja liberaalien väliseen kamppailuun. Hän viittaa myös äänestysiän alentamiseen 18 vuodesta 16 vuoteen.
”Nuoret ovat potentiaalisia äänestäjiä. 88 prosenttia 16-vuotiaista on juuri käynyt rippikoulun ja 15 prosenttia 16-18-vuotiaiden ikäluokasta toimii kirkon nuorisotyön piirissä.”
Helander sitoo arvokeskustelun, äänestysiän laskun ja äänestysvilkkauden yhteen: ”Nuoret ovat tarkkoja oikeudenmukaisuuskysymyksissä. Se, miten kirkon arvokeskustelu vaikuttaa nuoriin oikeudenmukaisuuskysymyksenä, vaikuttaa siihen, miten he lähtevät liikkeelle.”
Myös Sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner näkee nuorimmassa äänestäjäkunnassa mahdollisuuden yllätykseen: ”Jonkin ison oppilaitoksen oppilaat voivat äänestämään innostuessaan tehdä vallankeikauksen seurakunnassaan. Kun äänestysprosentti on alhainen, on jokaisella äänellä iso merkitys.”
Puolueet passiivisia
Vaaleissa valitaan seurakuntien ylintä päätösvaltaa käyttävät luottamushenkilöt.
Puolueet eivät panosta seurakuntavaaleihin aiempaa enemmän, vaikka vaalien yhteiskunnallinen mielenkiintoarvo on tällä kertaa suuri. Puolueet ovat silti perinteiseen tapaan rohkaisseet jäseniään ja kannattajiaan asettumaan ehdokkaiksi.
Joissakin seurakunnissa on selkeästi puoluepoliittisia listoja. Enemmistö listoista ei kuitenkaan paljasta ehdokkaiden puoluekantoja.
”Vain muutama osastomme lähtee seurakuntavaaleihin puoluetunnuksin. Aktiiviset kristillisdemokraatit ovat muilla listoilla”, puoluesihteeri Peter Östman (kd) kertoo.
Useimpien seurakuntien käynnistämät vaalikoneet auttavat äänestäjiä tutustumaan ehdokkaiden mielipiteisiin ja puoluepoliittisiin taustoihin.
Mielenkiintoisin kysymys on, hyötyvätkö konservatiivit vai liberaalit Ylen ohjelman käynnistämästä arvokeskustelusta.
Keskustan puoluesihteerin Timo Laanisen mukaan selkeä vastakkainasettelu suosii yleensä molempia ääripäitä.
”Maltillisia keskitien kulkijoita tällainen keskustelu ei suosi. Meidän väkeämme tämä viime viikkojen keskustelu ei ole välttämättä hirveästi innostanut. Jos on, niin enemmistö on ehkä siellä konservatiivisella puolella.”
Helanderkaan ei veikkaa voittavaa mielipidesuuntaa.
”Vaaleissa ovat tähän saakka äänestäneet melko aktiiviset seurakuntalaiset. Uudet äänestäjät saattavat tulla vähemmän aktiivisista kirkon jäsenistä. Heidän joukossaan voi olla kumpaan tahansa ryhmään kuuluvia.”
Kirkosta eroamisaaltoa on selitetty ensisijaisesti kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen esittämillä, joidenkin mielestä homoja loukanneilla näkemyksillä. Puoluesihteeri Peter Östman pelkää, että liberaalit hyötyvät asetelmasta.
”He ovat kampanjoineet aktiivisesti saadakseen tahtonsa läpi.”
Eduskuntavaalien esivaali?
Seurakuntavaaleista voi siis muodostua eräänlainen ilmapuntari vallalla olevista liberaalisuus-konservatiivisuus-arvoista.
Laaninen pitää silti epätodennäköisenä, että puolueet valitsisivat eduskuntavaaliehdokkaita seurakuntavaalien antamien vihjeiden pohjalta:
”Jos seurakuntavaalien tuloksista olisi luettavissa, että jokin suuntaus nauttii kansalaisten suosiota, niin puolueille voi syntyä motiivi katsoa, löytyykö listoille sen kaltaisia näkemyksiä edustavia ehdokkaita. Tämä on kuitenkin hyvin teoreettista pohdintaa.”
”Tietysti seurakuntavaalin tulos antaa eduskuntavaaliehdokkaille mahdollisuuden kuulostella kansan ääntä”, Helander sanoo.
Sekä keskustan Laaninen että demarien Jungner korostavat, että heidän puolueidensa ehdokaslistat ovat jo lähes täynnä.
Jungnerin mukaan seurakuntavaalien tuloksista voi näkyä heikkoja signaaleja yleispoliittisista trendeistä. ”Kyetäkseen lukemaan niitä pitäisi kuitenkin olla seurakuntavaaliekspertti, mitä ainakaan minä en ole. Äänestämässä kyllä käyn.”
Samalla kun kirkko on menettänyt jäseniään, kristillisdemokraattien jäsenmäärä on noussut. Nykyisin 13 000 jäsenen puolue on saanut Ylen kohuohjelman jälkeen yli 1 200 jäsentä.
Östman uskoo, että konservatiiviset arvot voivat korostua eduskuntavaaleissa. ”Se ei ole ollut meille mikään strateginen tavoite, vaan seurausta muun muassa siitä, että muut puolueet ovat tehneet aloitteita sukupuolineutraalin avioliiton hyväksymisestä ensi vaalikaudella.”
”Kirkolle ja koko yhteiskunnalle on aika kohtalokasta, jos uskon ja opin tulkinnat yhtyvät vieraanpelkoon”, Helander tiivistää liberaaleja näkökantoja puoltaen.
Seurakuntavaalien vilkas ennakkoäänestys on päättynyt. Varsinainen vaalipäivä on 14. marraskuuta. Monissa seurakunnissa voi äänestää myös 15. marraskuuta.