Irc-Gallerian eurovaalikone yrittää saada nuoret kiinnostumaan politiikasta

eurovaalit
Teksti
Jasper Kaarna

Irc-Galleria on perustanut oman vaalikoneen saadakseen nuoret innostumaan politiikasta. Koneella on käyttöä, sillä vain 13 prosenttia 18-24-vuotiaista on ilmoittanut äänestävänsä tulevissa eurovaaleissa.

Tarkoitus oli tavoittaa nuoret sieltä, missä he viettävät aikaansa. Palvelun käyttäjät saivat itse tarjota läheisiksi kokemiaan aiheita, joista jalostettiin kaikkiaan 50 valmista kysymystä.

Mitä vaalikoneella tavoitellaan, Sulake Corporation Oy:n viestintäpäällikkö Matti Kari?

”Tavoitteenamme on pieni maailmanparannusmissio eli saada nuorten ääntä enemmän kuuluviin. Sosiaaliset mediat nähdään usein negatiivisten lieveilmiöiden kautta. Tällä tavalla haluamme näyttää edistävämme myös yhteiskunnallisia asioita.”

Mitkä ovat juuri tämän vaalikoneen tavoitteet ja haasteet?

”Eurovaalit koetaan kaukaisemmiksi kuin kunta- tai eduskuntavaalit. Meidän ydinryhmästämme eli 18-24-vuotiaista ainoastaan 13 prosenttia on ilmoittanut varmasti äänestävänsä eurovaaleissa.”

Mikä erottaa Irc-Gallerian eurovaalikoneen muista?

”Ainutlaatuista tässä on ollut juuri se, että käyttäjät ovat itse saaneet valita itselleen tärkeät aiheet.”

Kyllä tai ei?

Millainen on hyvä kysymys nuorille suunnatussa vaalikoneessa?

”Hyvä kysymys tarjoaa nuorelle uutta pohdittavaa. Toisaalta nuoren on kyettävä vertailemaan ehdokkaita ja erottamaan heidät toisistaan. Ehdokkaan, aivan kuin äänestäjänkin on vastattava suoraan kyllä tai ei.”

Luodaanko siis tarkoituksella helppoja vastakkainasetteluja? Onko joko-tai-asetelma nuorelle oikea tapa rakentaa poliittista maailmankuvaa?

”No, todellisuudessahan asiat eivät ole niin mutavalkoisia. On kuitenkin parempi, että ehdokkaiden erot tulevat selvästi esille, vaikka hieman kärjistetysti. Ehdokkaat ovat saaneet kuitenkin perustella mielipiteitään tuodakseen ilmi, etteivät asiat ole niin yksinkertaisia.”

Vallitsiko europarlamentissa päätettävien asioiden ja nuorten omaksi kokemien asioiden välillä ristiriitaa?

”Tässä mentiin aika laidasta laitaan. Ympäristöasiat ja EU:n laajeneminen herättivät kyllä nuorissa kiinnostusta, samoin ehdokkaiden arvomaailma.”

Onko liian haastavien kysymysten pelätty karkottavan nuoret entistä kauemmaksi yhteisistä asioista?

”On sellaistakin pelätty. Populismilta haiskahtava toiminta näyttäisi menestyvän nuorten keskuudessa. Sanotaan näin kärjistäen, että kärjistäminen vetoaa nuoriin.”

Nuoret – vaikuttajia vai vieraantujia?

Nuorten poliittisesta vieraantumisesta puhutaan ja sitä paheksutaan. Kuinka sitä on estetty muulloin kuin vaalien alla?

”Tämä Nuorten Ääni -toimitus on Helsingin kaupungin nuorisokeskuksen hanke. Vaalien ulkopuolella he ovat muun muassa teettäneet poliittisia gallupeja Irc-Galleriaan sekä kirjoittaneet kantaaottavia artikkeleita Hesariin.”

Millainen yhteiskunnallinen kehitys johtaa nuorten poliittiseen vieraantumiseen?

”Tietynlainen välinpitämättömyys on kasvanut, ja ryhmien rajat ovat häilyvämpiä. Yhä useammat tuntuvat ajattelevan, että ihan sama.”

”Nähdäkseni näissä poliittisesti vieraantuneissa nuorissa on kaksi ääripäätä, hyväuskoiset ja kyyniset. Hyväuskoiset ovat tarpeeksi tyytyväisiä asioihinsa ollakseen kiinnostuneita muutoksesta, kyyniset taasen ajattelevat, ettei mihinkään voi vaikuttaa.”

Kuinka suurta osuutta kaikista nuorista ehdotuksiaan tarjonneet edustavat?

”Eduskuntavaaleissa ehdottelijoita oli joitakin tuhansia, nyt eurovaaleissa noin tuhat. Eli mikään täydellinen läpileikkaus kaikista nuorista se ei ole Ehdotuksia näkyi kuitenkin erilaisista ryhmistä. Enimmäkseen äänessä oli sellaiset nuoret, jotka ovat muutenkin poliittisesti aktiivisempia ja seuraavat asioita.”

”Koulussa puhutaan vääristä asioista”

Nuorten Ääni -toimitus oli mukana laatimassa vaalikoneen kysymyksiä. Toimituksen piirissä työskentelevä Ina Mikkola kokee, ettei nykyinen koulu rohkaise avoimeen keskusteluun ja mielipiteen ilmaisuun. Yhteiskuntaopin tunnit ovat 18-vuotiaalla aktiivilla vielä melko tuoreessa muistissa.

”Koulussa puhutaan väärään aikaan vääristä asioista. Jos yläasteen yhteiskuntaopin tunneilla opetetaan tekemään testamenttia, niin se ei oppilaan mielestä tunnu kovin ajankohtaiselta tai läheiseltä.”

Mikkolan kollega Jalmari Saarla korostaa vaikuttamisen kokemuksen tärkeyttä, jota ei koulussa liiemmin tarjota.

”Myös oppilaskunnilla täytyisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa opetuksen sisältöön, esimerkiksi opetussuunnitelmien laadintaan.”

Nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikkö Päivi Anunti täydentää: ”Niin kauan kuin koulun yhteiskuntaopin opetus pysyy staattisena, ei tapahdu muutosta parempaan. Opetuksen ensisijainen tehtävän pitäisi olla herättää kiinnostus, jotta nuoret voisivat vapaa-ajallaan hankkia tietoa.”