Ilmavoimien komentaja ampuu alas Islanti-vastalauseet: "Pieni panos pohjoismaiseen yhteistyöhön"

Teksti
Jyri Raivio
Kenraaliluutnantti Lauri Puranen kommentoi Islanti-kysymystä toimittajatapaamisessa Helsingissä 5. marraskuuta. Kuvat Markus Pentikäinen.

Suomen poliittinen järjestelmä näyttää ajautuneen pahaan juntturaan pohdinnoissaan Islannin ilmavalvontaan osallistumisesta. Samaan aikaan asianomainen itse eli Suomen Ilmavoimat on valmis, kyvykäs ja myöskin selvästi erittäin halukas lähtemään Islantiin.

Tämä asenne kävi ilmi ilmavoimien uuden komentajan, kenraaliluutnantti Lauri Purasen ensimmäisessä vuotuisessa toimittajatapaamisessa maanantaina. Puranen ampui yksi kerrallaan alas ne argumentit, joilla Islantiin menoa on vastustettu ja löysi vuodelle 2014 kaavaillussa, noin kolmiviikkoisessa Islannin -jotoksessa vain hyviä puolia.

Nykysuunnitelmien mukaan Suomi lähettäisi satujen saarelle 2-3 Hornetia. Pyyntö tuli alun perin Islannista.

”On kysytty, hyötyykö ilmavoimat tästä. Ei kai meidän ensimmäisenä pidä sitä miettiä, jos meiltä pyydetään apua. Tämä on pieni panos pohjoismaiseen yhteistyöhön”, Puranen sanoi.

Ilmavoimat aikoo lisäksi hyötyäkin reissusta. Operaation siirtäminen ja pystyttäminen Islantiin tuo koulutuksellista hyötyä, samoin pitkät, noin kymmenen lentotunnin siirtolennot, vaikka ne eivät edellytä ilmatankkausta.

Islannissa lennettäisiin alustavan arvion mukaan noin 60 tuntia. Maan ilmatila on viime vuosina ollut hyvin rauhallinen, joten varsinaiseen valvontaan ei ilmeisesti tarvittaisi kovinkaan monta lentotuntia. Sen sijaan Islannissa harjoiteltaisiin, yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa, jopa kymmenen koneen lento-osastoissa.

Nykysuunnitelmien mukaan Suomi lähettäisi Islantiin 2-3 Hornetia.

Ilmatilan valvonta on ilmavoimille kotimaan toiminnan peruskauraa. Jos tutka kertoo vieraan lentokoneen lähestyvän hälytysrajaa, hävittäjä lähtee tunnistamaan. Tunkeilija kuvataan ja sille näytetään suunta, johon kääntyä. Jollei käskyä totella, hävittäjä vaaputtaa merkiksi seurata ja ampuu lopulta varoituslaukauksia. Jollei mikään tehoa tai jos vieras käyttäytyy vihamielisesti, suomalaiskone ampuu kovilla ja kohti.

Tätä raskasta päätöstä ei kuitenkaan itsepuolustustilanteita lukuun ottamatta tee lentäjäpoika itse vaan Suomen puolustusministeri, joka päättää voiman käytöstä sotilaskoneita vastaan. Siviilikoneiden ampumisesta esimerkiksi kaappaustilanteissa päättää Purasen mukaan poliisi.

Puranen ei ennakoinut, millaisia voimankäyttösääntöjä suomalaispilotit Islannissa noudattaisivat. Sitä ja koneiden aseistamista on vielä selvitettävä myös lopullisen toimeksiantajan, Islannin ilmatilan valvonnasta vastaavan Naton kanssa. Lopullisesti aseista päättävät kotimaan poliitikot.

”Koneilla pitää kuitenkin olla itsepuolustuskyky, jos mennään tunnistamaan vieraan koneen siivelle”, Puranen sanoi.

Ilmavoimille on laissa annettu kolme tehtävää. Ne ovat varsinainen ilmasodankäynti oman maan puolustamiseksi, virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Toiminta Islannissa ei kovin saumattomasti istu mihinkään näistä.

Purasta asian juridinen puoli ei kuitenkaan huolestuta: ”Valtionjohto päättää tehtävästä ja huolehtii sen mukaisista laeista ja asetuksista”, kenraali sanoi. Häntä huolestuttaa koko jupakassa itse asiassa vain se, että asia riistäytyy käsistä ja sitä käytetään ilmavoimia vastaan.

Ilmavoimat on parhaillaan ankaralla säästökuurilla, jonka vuoksi vuotuisten Hornet-lentotuntien määrää joudutaan laskemaan vajaan 9 000 tunnin tavoitteesta noin 8 000 tuntiin, ilmavoimien hartaan toiveen mukaan kuitenkin vain vuoteen 2015 saakka. 70 tuntia näistä ilmavoimat siis lentäisi vuonna 2014 mielellään Islannissa.

Koko suuren poliittisen kalabaliikin herättänyt keikka nähdään ilmavoimissa vain yhtenä kansainvälisenä harjoituksena entisten lisäksi. Niihin laskettiin myös tänä vuonna kaksi kertaa Baltian ilmatilassa pidetty BRTE (Baltic Region Training Event)-harjoitus. Keväällä siinä olivat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Baltia ja NATO, jonka jäsenmaiden koneilla Baltian ilmatilaa valvotaan. Syksyllä sama harjoitus pidettiin ilman Ruotsia.

”BRTE ei ole Baltian ilmatilan valvontaa. Siihen Suomi ei osallistu”, Puranen korosti ja ihmetteli, kuinka jotkut ovat väittäneet ilmavoimien osallistuneen harjoitukseen salaa. Asiasta on tehty poliittiset päätökset ja siitä on molemmilla kerroilla kerrottu ilmavoimien nettisivuilla. BRTE antoi ilmavoimille käytännön kokemusta muun muassa pitempikestoisesta ilmatilan valvonta- ja vartiointitehtävästä.