Ilmarinen: Portugalin uudet velkakirjat eivät kelpaa meille
Suomen valtio hankki tammikuussa 1,5 miljardia velkaa viideksi vuodeksi. Sijoittaja saa velasta 2,35 prosentin tuoton. Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio, mitä järkeä on siinä, että työeläkeyhtiö sijoittaa velkapaperiin, jossa on näin huono tuotto?
”Ilmarisen 28 miljardin euron sijoitussalkku on hajautettu maailmanlaajuisesti erilaisiin sijoituskohteisiin. Osa sijoituksista tehdään mahdollisimman vähäriskisiin ja likvideihin kohteisiin, kuten Suomen valtion bondeihin. Niihin olemme sijoittaneet joitakin satoja miljoonia euroja. Hajautusmielessä voi tietyissä tilanteissa olla järkeä sijoittaa Suomen valtion bondeihin jopa näin huonolla tuotolla.”
Portugali joutuu maksamaan lyhytaikaisistakin veloistaan seitsemän prosentin koron. Eivätkö Portugalin velkakirjat kelpaa Ilmariselle edes näin korkealla tuotolla?
”Portugalin valtion bondien tuottotasot ovat viime aikoina olleet nousussa, koska markkinoilla on suuri huoli Portugalin selviämisestä ilman muiden EU-maiden ja IMF:n tukea. Koska tällaiseen tilanteeseen liittyy paljon epävarmuutta ja poliittista riskiä, eivät Portugalin uudet joukkovelkakirjat kelpaa meille edes tällä tuotolla.”
Ilmarisen sijoituksista vain muutama prosentti on kiinni Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan velkapapereissa. Tarkoittaako tämä sitä, ettei Ilmarinen luota EU-maiden ja IMF:n yhteisiin pelastustoimiin?
”Ennen kuin sijoitamme euroalueen ongelmamaiden joukkovelkakirjoihin meidän täytyy tietää, mikä on sijoittajan asema mahdollisissa velkajärjestelyissä.”
Norja ja Ruotsi ottivat rapakuntoisia pankkeja valtion haltuun 1990-luvun alussa. Niin teki myös Yhdysvallat tässä viimeisessä kriisissä. Miksi näin ei tehdä euroalueella?
”Ehkä siksi, että pankkien osittainenkin kansallistaminen on nähty rahapolitiikkaa ongelmallisemmaksi keinoksi hoitaa euroalueen kriisiä. Sen sijaan Yhdysvalloissa valtion tilapäinen omistus pankkijärjestelmästä kasvoi selvästi finanssikriisin aikana. Jo nyt osa valtion pankkiomistuksista on siellä myyty voitolla takaisin markkinoille.”
Kiina on päättänyt sijoittaa ylijäämiään vaikeuksiin joutuneiden eurovaltioiden velkakirjoihin. Mistä moinen jalomielisyys johtuu?
”Kiina haluaa hyödyntää huikeaa yli 2 200 miljardin euron valuuttavarantoaan asemansa vahvistamiseen maailmantaloudessa. Sitä se voi tehdä paitsi ostamalla yrityksiä ulkomailta myös sijoittamalla euroalueen ongelmavaltioiden joukkovelkakirjoihin. Kiinan viennin kannalta on myös tärkeää, että Euroopan talous kehittyy vähintäänkin kohtuullisesti. Kyse on siis enemmän oman aseman vahvistamisesta kuin jalomielisyydestä.”
Pidätkö mahdollisena sitä, että euroalueen maat laskisivat liikkeelle joukkovelkakirjalainoja yhteisellä riskillä?
”Tästä kriisistä seuraa vääjäämättä, että Euroopan talous- ja rahaliitto kulkee kohti liittovaltiomaisempaa toimintatapaa. Tässä mallissa euromaiden yhteisten joukkolainojen liikkeeseenlasku voisi olla hyvinkin perusteltua. Se kuitenkin onnistuu vain, jos euromailla on tiukka keskinäinen talouskuri.”
Ålandsbankenin omaisuudenhoitoyhtiön toimitusjohtajan Stefan Törnqvist ennusti Talouselämä-lehdessä, että euroalue hajoaa kahden vuoden sisällä 80 prosentin todennäköisyydellä. Mikä on sinun arviosi?
”Euro on euromaiden yhteisvaluutta niin kahden kuin kymmenenkin vuodenkin kuluttua.”
Kuva Petri Kaipiainen.