Ihmekertomus talvisodasta: ”Suorastaan hirvittävää – kaikkialla väijyi sama uhka”
Talvisota SK:n sivuilla: Kirjailija Vilho Sorvarin tarinassa kapteeni Halling kohtaa salaperäisen miinaluotsin.
Kirjailija Vilho Sorvari (1906–1970) tarinoi Suomen Kuvalehdessä joulukuussa 1939 onnekkaasta kapteeni Hallingista ja hänen vaarallisesta tehtävästään merellä.
Kapteeni Halling vapisi ja kylmä hiki peitti hänen kasvonsa.
Hän seisoi komentosillalla ruorimiehen vieressä vahdissa. Meri löi levottomasti aluksen rautaisia kylkiä vasten, tuuli voihkaili komentosillan ulkopuolella ja läpitunkematon pimeys peitti kaiken näkyväisyyden. Kuitenkaan ei yksikään näistä seikoista vähääkään huolestuttanut häntä, sillä nehän kuuluivat merielämän tavallisiin ilmiöihin.
Sen sijaan uusi, ennen kokematon kauhu puskeutui ympäröivästä olevaisuudesta hänen sieluunsa ja kohotti kasvoille hien kylmästä syysviimasta huolimatta. Rautaisessa syvyydessä tykyttivät aluksen valtimot ja sydän, ja kapteeni kuuli niiden jyminän sekä tunsi aluksen värinän jalkojensa alla. Hän oli näkevinään lämmityshuoneen ja konepuolen miesten hikiset, rasvan kiillottamat kasvot. Ne olivat nousevinaan tulenliekkien valaisemina hänen eteensä.
