Idän uhka painaa – yhä useampi suomalainen haluaa Natoon
Joka neljäs Naton kannattaja mainitsee syyksi Venäjän uhan.
Venäjän Suomelle aiheuttama uhka on suomalaisten mielestä selvästi suurin syy hakeutua Natoon, käy ilmi Taloustutkimuksen tuoreesta selvityksestä. Toiseksi tärkein peruste on Naton tuoma yleinen turvallisuus.
Suomen Kuvalehdelle tehty tutkimus paljastaa, että vanhat geopoliittiset uhkakuvat vaikuttavat yhä ajankohtaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Kyselyn tarkoituksena oli taustoittaa suomalaisten Nato-mielipiteitä tiedustelemalla sekä jäsenyyden kannattajilta että vastustajilta, miten he perustelevat kantojaan. Vaihtoehtoja ei annettu valmiina, vaan vastaajat saivat esittää kommenttinsa spontaanisti.
Myös Natoon menon vastustajat perustelevat käsityksiään idänpolitiikalla. Venäjän-suhteiden pitäminen kunnossa on suomalaisille kyselyn mukaan tärkein yksittäinen syy olla liittymättä Natoon. Toiseksi tärkeimmäksi perusteeksi nousi Suomen puolueettoman aseman säilyttäminen. Monet ajattelevat Suomen olevan EU:n jäsenyydestä huolimatta yhä puolueeton.
Jäsenyyden vastustajat painottavat taloudellisia syitä hieman enemmän kuin kannattajat. Kahdeksan prosenttia ei-leiriin kuuluvista sanoo kantansa perustuvan ennen kaikkea arvioon, jonka mukaan Nato-jäsenyys tulisi Suomelle kalliiksi. Kyllä-puolella vain kaksi prosenttia haluaa liittoutua hillitäkseen puolustusmenojen kasvua.
Ajankohtainen tilanne vaikuttaa Nato-kantoihin jonkin verran. Kyselyn mukaan Krimin kriisi on juuri nyt suomalaisten mielestä kolmanneksi tärkein liittoutumisperuste. Sen nosti ykköseksi vajaa kymmenesosa niistä, jotka haluavat Suomen liittyvän Natoon.
Yksin jäämisen pelko ei ole enää EU-aikana samanlainen kauhukuva kuin joskus aikaisemmin. Nato-jäsenyyden kannattajista kahdeksan prosenttia perustelee liittoutumista arviolla, jonka mukaan Suomi ei pärjäisi sodassa yksin.
Toisaalta vastustajista neljä prosenttia uskoo, että Suomen oma puolustus on riittävän vahva torjumaan mahdolliset uhat. Suunnilleen yhtä moni pelkää, että Natossa Suomi tulisi vedetyksi mukaan sellaisiin sotiin ja kriiseihin, joiden ulkopuolella se voisi muuten pysyttäytyä.
Naton rooli arvoyhteisönä ei erityisemmin näy vastauksissa. Viisi prosenttia jäsenyyden kannattajista nosti tärkeimmäksi liittoutumisperusteeksi Suomen länsimaisen identiteetin. Juuri kukaan ei korosta sitä, että Nato-jäsenyys olisi EU:hun liittymisen jälkeen looginen askel.
Eliitin hellimä peruste, että Suomen pitää olla mukana pöydissä, joissa tehdään meitä koskevia päätöksiä, on kansalaisille täysin vieras.
Ei-puolellakaan ei juuri painoteta ideologisia syitä. Vain kaksi prosenttia perustaa kantansa Yhdysvaltoja kohtaan tuntemiinsa epäluuloihin ja kolme prosenttia yleiseen kriittisyyteen sotaa ja asevoimia kohtaan.
Jäsenyyden kannattajista joka viides ja vastustajista joka kolmas ei perustele kantojaan mitenkään.
Taloustutkimus selvitti suomalaisten Nato-kantojen taustaa puhelimitse 10.–13. maaliskuuta. Tutkimuksessa haastateltiin 1 005 aikuisväestöön kuuluvaa henkilöä manner-Suomessa. Otos muodostettiin ositetulla satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen rekisteristä, ja virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin. Haastatelluista 22 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä ja 62 prosenttia oli sitä vastaan. Kuusitoista prosenttia ei kertonut kantaansa. Nämä tulokset on esitelty tarkemmin jutussa Tuore tutkimus: Suomalaisten Nato-mielipiteet muuttuivat viikossa.