Nuorten huumekuolemissa ennätys
Yliannostukset ovat yleistyneet jo vuosia. Niillä on yhteys mielenterveysongelmiin.
3
MIN
Käänne tapahtui vuonna 2016.
Edellisen kolmen vuoden aikana alle 25-vuotiaiden huumekuolemat olivat vähentyneet.
Vuonna 2015 niitä oli kuusitoista. Vuotta myöhemmin luku nousi 26:een, sitten 37:ään, sitten 54:ään.
Joinain vuosina huumetilastojen nuorimman ikäryhmän yliannostusten määrä väheni, mutta 2010-luvun alkuvuosien tasolle se ei palautunut.
Ennätys kirjattiin, kun Tilastokeskus julkisti tuoreimmat luvut marraskuussa. Vuonna 2023 huumeisiin kuoli 91 alle 25-vuotiasta. Heidän osuutensa kaikista 310 huumekuolemasta oli liki kolmannes.
Huumeiden yliannostusten aiheuttamat kuolemat ovat kaikkiaan yleistyneet. Vuosina 2006–2017 niiden määrä nousi vain kerran yli kahdensadan. 2020-luvulla huumekuolemia on ollut vuosittain 250–310.
Tutkijat ovat selittäneet ilmiötä muun muassa aineiden parantuneella saatavuudella. Huumeita tuotetaan ja levitetään globaalisti entistä enemmän. Myös eurooppalainen huumetuotanto on lisääntynyt.
Huumekauppiaat hyödyntävät aktiivisesti verkon ja sosiaalisen median alustoja. Niiden avulla aineita voi hankkia tapaamatta ketään.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toukokuussa 2024 julkaiseman raportin mukaan valtaosa huumekuolemista johtuu opioidien, erityisesti buprenorfiinin, ja bentsodiatsepiinien käytöstä. Tappavista yliannostuksista 90 prosenttia aiheutuu useamman eri aineen samanaikaisesta käytöstä.
Buprenorfiini on opioideihin kuuluva lääke, jota käytetään huumeiden korvaushoidossa. Suomessa lääkkeitä käytetään runsaasti myös huumeena, mikä poikkeaa monesta Euroopan maasta.
”Suomalaisten suosimissa huumeissa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Huumekuolemien lisääntymistä ei voi selittää markkinoille tulleilla uusilla aineilla”, THL:n raportin tekemiseen osallistunut erityisasiantuntija Sanna Rönkä sanoo.
THL tarkasteli kaikkien kolmensadan vuosina 2019–2021 yliannostuksiin menehtyneen alle 30-vuotiaan taustatietoja ja kuolinolosuhteita. Tuloksissa korostuivat mielenterveysongelmat: joka toinen oli kärsinyt jonkinlaisesta mielenterveyden häiriöstä. Kirjo oli laaja ja ulottui masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöistä neuropsykiatrisiin oireisiin.
Myös Onnettomuustutkintakeskus havaitsi 2024 julkaistussa raportissaan mielenterveysongelmien yliedustuksen.
THL:ssä on käynnissä hanke, jossa tutkitaan, miten paljon nuorten huumekuolemien yleistymisen syyt ovat sosiaalisia ja rakenteellisia.
”Pyrimme tunnistamaan käännekohtia, joissa nuorten elämä lähtee suuntaan, joka pahimmillaan johtaa huumekuolemaan”, Rönkä sanoo.
Molemmissa raporteissa nostetaan esiin hoitojen eriytyminen.
Jos nuori kärsii sekä huume- että mielenterveysongelmista, niihin on vaikea saada samanaikaista hoitoa, THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen kertoo. Hän on erikoistunut päihdetyöhön ja osallistui nuorten huumekuolemia selvittäneen raportin tekemiseen.
Päihdekuntoutuksessa onnistuminen on käytännössä edellytys mielenterveyspalvelujen saamiselle.
”Kahdenlaisen hoidon samanaikaiselle antamiselle ei ole lääketieteellisiä esteitä. Päinvastoin ne tukevat toisiaan”, Häkkinen sanoo.
Myös Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) suosittelee hoitamaan nuorten mielenterveyttä ja riippuvuuksia samanaikaisesti.
Hoitojen yhdistämiseen kannustaa sekin, että mielenterveyspotilaat ja huumeongelmaiset ovat vaikeasti tavoitettavia ihmisryhmiä, joiden juoksuttaminen luukulta toisella on hankalaa.
”Nyt päihdehoidossa epäonnistumista käytetään perusteena evätä mielenterveyspalveluita”, Häkkinen sanoo.
Suosituksista poikkeaminen johtuu hänen mukaansa pohjimmiltaan resurssipulasta. Ylilääkäri puhuu niukkuuden ruokkimasta ”potilaantorjuntajärjestelmästä”. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset jäävät helposti sen jalkoihin.
”He hakeutuvat itse heikosti palveluihin, eikä heillä ole tukenaan äänekkäitä potilasjärjestöjä”, Häkkinen sanoo.
Nuorille suunnattujen päihdepalvelujen tarjonnassa on myös alueellisia eroja. ”Missään ei ole riittävästi niin hyvää hoitoa, että sitä voisi ihan hirveästi hehkuttaa.”
Oikaisu 30.12.2024 klo 9.10: Korjattu Margareeta Häkkisen nimen kirjoitusasu