Hornetin seuraajahankinta tuo Patrialle jättipotin
Suomi vaatii koneiden myyjältä teollista yhteistyötä. Ylivoimaisesti eniten siitä hyötyy valtion puolustusvälineyhtiö.
Suomi valmistelee parhaillaan vuosisadan asekauppaa eli Hornet-hävittäjien korvaamista uusilla monitoimihävittäjillä ensi vuosikymmenellä. Kaupan arvioidaan maksavan jopa kymmenen miljardia euroa, jonka päälle tulevat moninkertaiset kustannukset koneiden ehkä noin 40 vuoden käyttöaikana.
Ehdolla ovat neljän maan viiden valmistajayhtiön tuotteet, joiden kesken valinta on määrä tehdä vuonna 2012. Kaupalla on kuitenkin jo nyt tiedossa yksi varma voittaja: valtion puolustusvälineyritys Patria.
Kukaan, ei edes Patrian johto, ei vielä tässä vaiheessa osaa arvioida lyhenteellä HX tunnetun hankkeen euromääräisiä vaikutuksia Patrian liiketoimintaan.
Jonkinlaisia karkeita suuntaviivoja löytyy Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) viime joulukuussa julkistamasta raportista, joka käsitteli teollisen yhteistyön vaikutuksia HX-kauppaan.
Teollinen yhteistyö tunnettiin aiemmin, muun muassa Hornetin hankintaprosessin aikoihin neljännesvuosisata sitten, nimellä vastakaupat. Suomi räytyi tuolloin syvässä lamassa eikä kalliiden hävittäjien miljardiostos olisi mennyt poliittisesti läpi ilman lupausta ”sadan prosentin vastakaupoista”.
”Perunasäkit eivät enää kelpaa.”
Hornetien myyjät sitoutuivat hankkimaan Suomen teollisuudelle kauppasumman verran vientikauppoja. Suurin osa niistä koottiin muualta kuin itse koneiden hankintaprosessista. Vastakaupoiksi kelpasivat laivakaupat ja mitä merkillisimmät vientiviritykset.
VTV:n raportin mukaan vain 15 prosenttia Hornet-hankinnan vastakaupoista liittyi suoraan ostettuihin hävittäjiin. Suurimman yksittäisen potin muodosti koneiden kokoaminen Patrian tehtaalla Kuoreveden (nykyisin Jämsän) Hallissa.
HX-hankkeessa tilanne on tyystin toinen.
Perinteiset vastakaupat on kielletty, ensin EU-direktiivillä ja sen pohjalta Suomen omalla lailla, joka tunnetaan lystikkäällä lyhenteellä PUTU.
Se korvasi vastakaupat teollisella yhteistyöllä, joka voi kohdistua vain suoraan hankittavaan tavaraan eli HX-koneisiin ja jota voidaan perustella vain maanpuolustukseen liittyvillä argumenteilla.
”Perunasäkit eivät enää kelpaa”, sanoo Patrian tuore, kahdeksan kuukautta sitten yhtiöön tullut toimitusjohtaja Olli Isotalo.
PUTU johtaa suoraan siihen, että Patrian hyöty HX-kaupasta nousee paljon suuremmaksi kuin mitä se oli Hornetien hankinnan yhteydessä.
VTV:n raportissa siteerataan nimettömäksi jääneitä asiantuntijalähteitä, joiden mukaan teollisen yhteistyön vaatimus voisi nousta noin 10 prosenttiin HX-koneiden kauppasummasta. Se merkitsisi miljardia euroa eli noin kaksinkertaista summaa Patrian nykyiseen liikevaihtoon verrattuna.
Samalla se merkitsisi myös kokonaishinnan kasvamista. Ilmaista lounasta ei olekaan, ei myöskään ilmaista teollista yhteistyötä.
Useimpien asiantuntijoiden mielestä lisähinta kannattaa kuitenkin maksaa, koska sen avulla Suomi saisi uusista koneistaan irti paljon enemmän kuin ostamalla ne suoraan kaupan hyllyltä.
Patrin Olli Isotalo kehuu VTV:n raporttia mutta pitää sen esittämää teollisen yhteistyön hinta-arviota korkeanpuoleisena. Hänen mukaansa ostettuihin koneisiin kohdistunut teollinen yhteistyö nosti Hornetien hintaa vain 2–3 prosenttia, kun VTV päätyi 10 prosenttiin.
Joka tapauksessa suorien vastaostojen avulla saavutetut säästöt nousevat miljardiluokkaan verrattuna tilanteeseen, jossa Hornetit olisi ostettu valmiina tehtaalta ja jätetty myös tehtaan huollettaviksi. Suorien vastakauppojen ansiosta Hornetit tunnetaan ja niitä osataan hoitaa nyt ehkä paremmin Suomessa kuin rakentajamaassa Yhdysvalloissa.
”Patria ei ole Kongsbergin myyntikonttori Suomessa.”
Patrian Olli Isotalo varoo visusti ottamasta kantaa ehdolla oleviin konetyyppeihin.
Hänen mukaansa Patria on kuitenkin mukana valintaprosessissa asiantuntijana ja pääsee tutustumaan omaan rooliinsa soveltuvin osin valmistajien tekemiin tarjouksiin.
Patria ei osallistu myöskään HX:n asejärjestelmien valintaan. Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti aseistusta ja muuta varustusta koskevan tietopyynnön seitsemän maan hallituksille viime kuun lopulla.
Pyynnön saivat neljä HX-ehdokkaiden valmistajamaata (Britannia, Ruotsi, Ranska ja Yhdysvallat) mutta myös Israel, Saksa ja Norja. Ase- ja varustehankinnat sisältyvät 7–10 miljardin euron kokonaisbudjettiin.
Norja on nykyisin Patrialle erittäin tärkeä kumppanimaa. Norjalainen puolustusvälineyhtiö Kongsberg Aviation & Defense osti viime vuonna 49,9 prosenttia vähemmistöosuuden Patriasta.
Kongsberg tekee monitoimihävittäjiin sopivia ohjuksia, mutta Patria ei ole niitä Suomeen tyrkyttämässä.
”Me teemme paljon yhteistyötä, mutta ei Patria ole Kongsbergin myyntikonttori Suomessa”, Isotalo sanoo.