Kuolema suolla

Saksalaiset teloittivat huhtikuussa 1918 Haagassa 45 punaista. Sitten tuli hiljaisuus.

Ajan kanssa
Teksti
Tuomo Lappalainen

Tien toiselta laidalta on kaadettu jo puut. Paljaaksi myllätyltä tontilta kuuluu työkoneiden tasainen jylinä.

Muutaman vuoden päästä tästä kulkee pikaraitiotie, ja ensimmäisten sen varteen tulevien talojen rakentaminen on alkanut. ”Asumisen unelma keskelle kylää”, rakentaja mainostaa Helsingin Haagassa.

Viisikymmentä vuotta sitten, syksyllä 1968, kävelin saman paikan ohi, kun menin kansakoulun ensimmäiselle luokalle. Ja myöhemmin, vuosien ajan, vähän kauemmas oppikouluun.

Silloin minulla ei ollut aavistustakaan, mitä paikalla oli tapahtunut toiset viisikymmentä vuotta aikaisemmin. Vanhat haagalaiset eivät muistelleet ja uudet eivät olleet edes kuulleet. Historiantunneilla ei koskaan puhuttu siitä, mitä luokan ikkunoista olisi näkynyt, jos koulutalo olisi ollut 1918 olemassa.