Helsingin ratikkaliikenne kaksinkertaistuu: Jokeri-linjakin siirtyy raiteille
Helsingin keskustan liikenne kulkee jatkossakin yhä enemmän raiteilla. Juna-, metro- ja varsinkin raitiovaunuliikenne ovat 20 vuoden sisällä joukkoliikenteen kuninkaita.
Uuden raitiovaunulinjan ajojohtimia asetettiin paikoilleen Aleksis Kiven kadulla Helsingissä 30. heinäkuuta.
Raitiolinja 9:n pohjoisen reittiosuuden ajojohtimien jännite on kytketty Helsinginkadun ja Asemapäällikönkadun väliselle reittiosuudelle.
Tänään HKL koejaa linjaa. Matkustajat pääsevät uusille raiteille 10. elokuuta.
HKL:n tavoite on jatkossakin hoitaa koko Helsingin keskustan liikenne ratikoilla. Junaa ja metroa käytetään keskustan ja muiden Helsingin alueiden liikennöintiin.
”Bussiliikenne keskittyy tulevaisuudessa enemmän kehyskuntiin ja raideliikenne keskustan alueelle”, visioi HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta.
Hän kertoo, että raitiovaunupiiri tuplaantuu 10-15 vuoden aikana.
Jätkäsaaren raitiolinjan rakentaminen alkaa, kun Vuosaaren satama valmistuu.
”Jätkäsaareen on suunnitteilla ainakin kaksi raitiolinjaa.”
Koko Jätkäsaaren aluetta on suunniteltu raitioliikenteen varaan, bussiliikenteestä luovuttaisiin kokonaan. Myös Sompasaaren eteläinen osa ja Kruunuvuorenrannan liikenne hoidettaisiin pääasiassa ratikoin.
”Sitten kun Jätkäsaari on valmistunut, se yhdistyy linjoihin 6 ja 8. Tämän jälkeen, ennen vuotta 2015, rakennetaan suora linja Kampista Jätkäsaareen.”
Idästä
länteen
Raideliikenne on tavallisesti kulkenut etelä- pohjoisakselilla. Helsingin laajentuminen ja asukasmäärän kasvu alueella ovat asettaneet joukkoliikenteelle paineet kulkea myös itä-länsi-akselilla ja päinvastoin.
”Arabianrannan ja Pasilan yhdistäminen sekä Jokeri-linjan korvaaminen raidelinjalla Itäkeskuksesta Tapiolaan ovat välttämättömiä uudistuksia”, sanoo Lahdenranta.
”Tällä hetkellä Arabiasta menee Sompasaareen teollisuusraide, joka puretaan, kun satama poistuu saaresta. Puretun teollisuusraiteen tilalle rakentuu uusi ratikkalinja.”
Elokuussa avattavan raitiolinja 9:n kehittäminen on jo täydessä vauhdissa. Kolmikulmasta Kallion kautta Itä-Pasilaan kulkeva linja ajaa tulevaisuudessa Ilmalaan saakka.
Tämä on varsinkin jääkiekon ystäville mieluinen uudistus, sillä kaavailtu Ilmala-osuus ajaisi Hartwall-areenan läheisyydestä.
Hyvää
liikennepolitiikkaa
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on tunnettu maailmalla. Satoi tai paistoi, on ratikka, metro tai bussi aikataulussa. Usein kuuleekin turistien ihmettelevän, kuinka on mahdollista, että Suomessa joukkoliikenteen aikataulut noudattavat lähes orjallisesti Neiti Aikaa.
HKL:n toimitusjohtajalla on vastaus.
”Helsingin seudulla on tehty joukkoliikennemyönteistä politiikkaa 1960-luvulta saakka. Tuolloin luotiin joukkoliikennekaistat. Lisäksi Helsingin liikennevalosuunnittelussa suositaan joukkoliikennettä.”
Ilmastonmuutos ja ympäristö on pyritty ottamaan huomioon yhä voimakkaammin maailmanlaajuisen paineen alla.
Lahdenranta kehuukin, kuinka ympäristöystävällinen kulkuneuvo raitiovaunu on paikallisesti.
”Ratikasta ei ole päästöjä juuri ollenkaan, ainoastaan sähkön tuottamisesta vapautuvat päästöt rasittavat ympäristöä. Kaupungin ilmalle pakokaasuton kulkuväline on kuitenkin tärkeä.”
HKL on tehnyt tarjouspyynnön uusista matalalattiaraitiovaunuista, joiden hinta on noin 2,5 miljoonaa euroa kappale. Kyseisillä vaunuilla korvattaisiin 1970-luvun alussa käyttöönotettuja ”korkeita” raitiovaunuja.
Vaunut maksaa yleensä kunta. Valtion osuus, hankkeesta riippuen, on suhteellisen pieni. Valtion budjettiin on kirjattu 10 miljoonan euron suuruinen tukiraha suurille kaupungeille joukkoliikenteen tukemiseen.
Tämä on Lahdenrannan mukaan pelkkä kahviraha.
”Pääkaupunkiseudun kunnat laittoivat viime vuonna yhteensä 171 miljoonaa euroa joukkoliikenteen pyörittämiseen.”
Teksti
Mikko Niemelä
Kuvat
Kaisa Rautaheimo
Lisää aiheesta
HKL
YTV
Raitiovaunujen historiaa
Suomen Raitiotieseura ry
Wikipedia raitiovaunusta