Heikko laatu on Suomen viennin suurin ongelma
Professori Pertti Haaparanta arvostelee Sipilän hallituksen kilpailukykyhankkeita.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus pyrkii kohentamaan vientiteollisuuden kilpailukykyä, joka on yleisen arvion mukaan 10–15 prosenttia heikompi kuin pahimmissa kilpailijamaissa kuten Saksassa ja Ruotsissa. Teollisuuden tuotanto laskee edelleen. Vienti ei vedä, ja teollisuuden uudet tilaukset vähenivät Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa seitsemän prosenttia.
Talouspolitiikan toisinajattelijana tunnettu Aalto yliopiston professori Pertti Haaparanta väittää Akateemisessa talousblogissa, ettei Suomen viennin suurin ongelma ole korkea palkkataso vaan heikko laatu.
Haaparanta osoittaa OECD:n tilastojen avulla, että Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde on heikentynyt jo parikymmentä vuotta. Vaihtosuhteella tarkoitetaan vientihintojen suhdetta tuontihintoihin, ja se mittaa viennin kykyä lisätä kansantalouden tuloja.
Suomen vaihtosuhde oli korkeimmillaan vuonna 1988. Sen jälkeen se alkoi laskea, aluksi tosin melko hitaasti. Nokian menestys kohensi vaihtosudetta 2000-luvun alkuvuosina, mutta sen jälkeen se heikentyi kiihtyvällä tahdilla vuoteen 2012.
Myös Ruotsin vaihtosuhde on laskenut, mutta tasaisemmin. Etelä-Korean ja Japanin vaihtosuhteet ovat laskeneet paljon korkeammalta ja nopeammin kuin Suomen tai Ruotsin, mutta esimerkiksi Britannian ja Tanskan vaihtosuhteet ovat parantuneet. Euro-alueen, EU:n ja OECD-maiden keskimääräiset vaihtosuhteet ovat pysyneet vuodesta 1995 lähtien käytännössä muuttumattomina.
