Myydään: Suomalainen koulu

Suomalaista koulua on yritetty viedä maailmalle kolme vuotta. Tulokset ovat laihoja.

Pöydän toisella puolella istuu tusinan verran Qatarin opetusministeriön korkeita virkamiehiä. He esittävät kysymyksiä.

Miksi koulunne menestyvät? Miten hyvät koulut voi tunnistaa, kun vertailujärjestelmää ei ole?

Ja sitten se vaikein kysymys: mitä te tekisitte, jos jokin koulu ei menestykään?

Qatar on noin kahden miljoonan asukkaan lilliputtivaltio Persianlahden rannalla, 4 380 kilometrin päässä Suomesta.

Se on yksi maailman rikkaimmista valtioista ja investoi miljardeilla kotimaassa ja ulkomailla.

Toisella puolella pöytää on vastassa suomalaisia. Koulutusalan asiantuntijoita muutamasta oppilaitoksesta ja yrityksestä. Mukana on myös ulkoasiainministeriön virkamies. Hän edustaa Suomen valtiota.

Suomalaiset ovat varautuneet esittelemään isännille omaa koulujärjestelmäänsä. Sitä heidän ei tarvitse tehdä.

Qatarilaisten kriittiset kysymykset paljastavat, että he ovat perehtyneet Suomen koulutusjärjestelmään varsin perusteellisesti.

Suomalaisen koulun maine tunnetaan Qatarissakin. Maailman paras peruskoulu ja Pisa-ihme.

OECD:n Pisa-tulosten mukaan suomalaiset 15-vuotiaat ovat maailman huippuja äidinkielessä, matematiikassa ja luonnontieteissä – ainakin toistaiseksi.

Koulutuskauppa on maailmalla miljardibisnes ja kansainvälisesti kasvava markkina.

Pisa-maineesta huolimatta koulutusvienti ottaa Suomessa vasta ensiaskeleitaan.

Miksi suomalaista koulutusosaamista on niin vaikea paketoida kilpailukykyiseksi vientituotteeksi?

 

On hukattu paljon aikaa.

Vuonna 2010 tehtiin strategia. Työryhmää veti silloisen opetusministerin Henna Virkkusen valtiosihteeri Heljä Misukka.

Ensimmäisistä Pisa-tuloksista oli kulunut lähes kymmenen vuotta.

Tunnelma oli innostunut, mutta Misukka kohtasi paljon ennakkoluuloja. ”Eihän koulutusta saa myydä!” –  ajatus opetuksen ilmaisuudesta istui suomalaisten mielissä tiukassa.

Koulutusvientistrategiaan kirjattiin kunnianhimoinen tavoite: Koulutuksen osuutta Suomen kokonaisviennistä tulee kasvattaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.

Mitä on tapahtunut?

Vuonna 2011 alkoi kolmen ministeriön ohjaama kolmivuotinen koulutusvientiohjelma. Veturiksi valikoitui Finprohon kuuluva koulutusvientiklusteri Future Learning Finland.

Ensimmäisen vuoden aikana järjestäydyttiin ja kerättiin hajallaan olevat koulutusalan toimijat yhteen. Heitä kertyi yli 70. Pääasiassa yrityksiä ja oppilaitoksia.

Toisena vuonna toimijat ryhtyivät miettimään, minkälaisia koulutustuotteita pitäisi kehittää ja viedä maailmalle.

Kolmantena vuonna – eli nyt – suunnataan maailmalle ja etsitään markkinoita.

”Olemme yhä alkutaipaleella. Asiat etenevät hitaammin kuin on toivottu”, sanoo Matti Lassila ulkoministeriöstä.

Lassila vastaa ministeriössä koulutusviennistä.

Hän johtaa myös delegaatiota, joka on neuvottelemassa koulutusviennistä opetusministeriössä Qatarin pääkaupungissa Dohassa.

Mukana on keskeisiä suomalaisia toimijoita, jotka vievät koulutusta: EduCluster Finland, Haaga-Helia, Omnia, Sanoma Learning.

Finnish Consulting Groupin (FCG) edustajat ovat samaan aikaan opetusministeri Krista Kiurun koulutusvientimatkalla Etelä-Amerikassa.

Qatarin-matkalla suomalaiset osallistuvat suureen kansainväliseen koulutuksen innovointitapahtumaan, Wise Summitiiin. Sen järjestää emiiriperheen perustama Qatar Foundation.

Osa koulutusosaajista on edistämässä täällä myös omia hankkeitaan.

 

On kyse monimutkaisista asioista.

Miten konseptoida koulutusosaaminen?

Missä ovat meidän markkinamme?

Mitä muut meiltä haluavat?

”Siitähän meillä on jo vähän hajua”, Matti Lassila sanoo.

Merkittävä päänavaus Suomen koulutusviennissä tapahtui Abu Dhabissa vuonna 2010.

Suomen siihen asti mittavin sopimus syntyi Lassilan aloitteesta. Hän työskenteli silloin suurlähettiläänä Arabiemiraattien liitossa. Hänen vastuualueeseensa kuuluivat myös Qatar ja Bahrain.

Kyse oli suomalaisen luokanopettajajärjestelmän parhaiden osien sulauttamisesta osaksi Abu Dhabin koulujärjestelmää.

Viisivuotisen hankkeen sai vedettäväkseen Jyväskylän yliopiston tytäryhtiö EduCluster Finland.

”Tulokset ovat olleet erittäin positiivisia”, sanoo EduClusterin liiketoimintajohtaja Elise Tarvainen Dohassa.

”Suomalaisessa koulutusviennissähän on menty koko ajan umpihankea, ikään kuin mahdotonta vastaan.”

Ylivertaiseksi on osoittautunut suomalainen pedagogiikka, muun muassa kielten oppimisessa. Tärkeä osa vientiä ovat opettajat: esimerkiksi Abu Dhabissa on työskennellyt sata suomalaista opettajaa.

Suomella näyttäisi olevan koulutusviejänä markkinarako maissa, jotka uudistavat koulutustaan.

Yksi niistä on Saudi-Arabia. Siellä suomalaiset koulutusalan yritykset ovat jo saaneet jalkaa oven väliin ja liiketoimintansa alkuun.

Silti yksikään suomalainen yritys, yliopisto tai oppilaitos ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa Persianlahden alueella.

Vuonna 2012 FCG suunnitteli Saudi-Arabiaan, Riadiin, yksityisen kansainvälisen koulun 3 000 oppilaalle.

Paketti piti sisällään esikoulun, peruskoulun ja lukion sekä kaiken koulurakennuksesta opetusohjelmiin, johtamisjärjestelmiin ja ICT-strategioihin. Hankkeeseen kuului myös opettajavientiä.

Fyysinen läsnäolo Persianlahdella olisi Suomelle tärkeä askel eteenpäin. Se tar­joaisi toimijoille hyödyllisen oppimisalustan.

Edustus alueella toisi Suomelle myös vakuuttavuutta hyvin kilpailluilla markkinoilla.

 

Riskit pelottavat.

Saudi-Arabian koulutusvientimarkkinoille mielii myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Vuonna 2012 oppilaitos voitti suuren kansainvälisen tarjouskilpailun Saudi-Arabiassa. Hankkeen arvo oli 30 miljoonaa euroa.

Haaga-Helian oli tarkoitus pistää Riadiin pystyyn kolmen muun koulutusvientiorganisaation kanssa 3 000 oppilaan hotelli- ja ravintola-alan oppilaitos.

Mukana olivat FCG, EduCluster ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Viime kesänä Haaga-Helia vetäytyi yllättäen hankkeesta.

Oppilaitoksen vararehtorin Lauri Tuomen mukaan kumppaniverkosto ei ollut valmis riskinottoon.

Hankkeesta olisi voinut saada 30 miljoonaa euroa, mutta epäonnistuminen olisi maksanut 16 miljoonaa.

Mitä yrityksestä on opittu?

”Nyt tiedämme, mikä on riskinoton kykymme. Pystymme toimimaan rajatummin”, Lauri Tuomi sanoo.

Työn alla ovat uudet neuvottelut Saudi-Arabiassa. Myös tällä kertaa on kyse uuden ammatillisen oppilaitoksen viemisestä alueelle.

Pohjatyö on Tuomen mukaan tehty ”uusista lähtökohdista”.

”Teemme fokusoidumman kokonaisuuden. Lähdemme viemään parasta osaamistamme. Myös konsortio on pienempi.”

Aiemman hankkeen riskiä lisäsi se, että toteuttamisaika oli Tuomen mukaan hyvin lyhyt. Nyt aikaa valmisteluun on enemmän.

Persianlahden öljyntuottajamaat ovat poikkeuksellisen tarkkoja siitä, mitä he ostavat.

He haluavat parasta laatua mahdollisimman halvalla.

Laatua suomalaisilla on tarjota. Sen varmistaminen hankkeen kaikissa eri vaiheessa on Tarvaisen mukaan yksi suurimmista haasteista.

”On ihan sama, mikä suomalainen yritys tekee huonoa laatua. Globaalista näkökulmasta se on vain suomalainen epäonnistunut yritys.”

 

Valmiita tuotteita ei ole.

Ei riitä, että kehitetään tuote, pakataan matkalaukku, lähdetään maailmalle ja kysytään asiakkailta: ”Haluatteko ostaa meiltä tämän valmiin tuotteen?”

Qatarilaisten kanssa on käytävä pitkiä neuvotteluita. Kuunneltava asiakasta. Rakennettava luottamusta pitkään.

Koulutusosaajat korostavat, että kyse on asiakaslähtöisen koulutusosaamisen viennistä.

Koulutusosaaminen on räätälöitävä asiak­kaalle tämän toiveiden mukaan. Se voi olla täydennyskoulutusta, opetussuunnitelmia, koulutusteknologiaa, oppimisympäristöjä tai jopa kokonaisia oppilaitoksia.

”Jos minulta kysytään, mitkä ovat tuotteitamme, saan näppyöitä. Katalogimyynti ei tässä toimi”, Elise Tarvainen sanoo.

EduCluster Finland myy Tarvaisen mukaan kumppanuuksia. Sen ydinosaamista ovat koulujärjestelmän arviointi ja koulutuksen laadun varmistaminen ja kehittäminen.

Ratkaisumyyntityyppiseen maailmaan hyppy on kova paikka, kenelle tahansa.

”Se on sitä monille yrityksillekin puhumattakaan koulutustoimijoista, jotka eivät ole toimineet bisnesalalla aiemmin”, Lauri Tuomi sanoo.

”Innostustahan meiltä ei puutu.”

Kentällä uskotaan, että suomalaisessa ammattikoulutuksessa piilee paljon vientipotentiaalia.

Sen korkea taso on jäänyt Suomessa Pisa-hehkutuksen varjoon.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian oppimiskumppanuuksien johtaja Mervi Jansson sanoo, että ammatillisen koulutuksen vahvuuksia ja osaamista ei vielä tunneta Persianlahdella.

Qatarissa toimii yksi ainoa ammatillinen oppilaitos.

Suomalaisten ammatillisten oppilaitosten vahvuus on Janssonin mukaan niiden työelämälähtöisyys.

Myös opetusministeriön virkamiehet ihmettelivät tapaamisessa, miten suomalaiset pystyvät tekemään ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelmia, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin.

”Nyt mietimme, mitkä ovat ne osat ammatillisessa koulutuksessa, jotka voidaan aidosti tuotteistaa. Miten sitä voisi palastella ja myydä.”

Jansson kutsuttiin tänä vuonna viisijäseniseen ryhmään suunnittelemaan Wise Summit -tapahtuman ohjelmaa. Qatarilainen koulutusalan verkosto Wise nosti viime vuonna Omnian 15 innovatiivisimman koulutusorganisaation joukkoon maailmassa.

Omnialla on parhaillaan koulutusvientiin liittyviä pienempiä EU-rahoitteisia, eri maiden hallintojen välisiä hankkeita Egyptissä ja Kosovossa. Lisäksi yksityisellä rahalla toteutettavia hankkeita Saudi-Arabiassa ja Qatarissa.

 

Kilpailu Persianlahden alueella on kovaa.

Suomalaisten ohella kymmenkunta muuta delegaatiota käy Wise Summitinaikana tapaamassa Qatarin opetusministe­riön edustajia.

Suomi on koulutuskaupassa kymmenen vuotta kilpailijoitaan jäljessä.

Koulutusviennin suurmaihin kuuluvat Uusi-Seelanti, Australia ja Iso-Britannia. Ne ovat olleet läsnä alueella jo vuosia.

Qatar on Britannian entinen sopimuskumppanimaa, siksi Britannian koulujärjestelmä on vahvasti läsnä myös täällä.

Suomen kokoisen Uuden-Seelannin koulutuskaupan arvo on 1,5 miljardia euroa vuodessa.

Suurin osa siitä on tutkintokauppaa.

Suomessa tutkintokauppaa on rajoittanut se, etteivät yliopistot saa periä lukukausimaksuja ulkomaisilta opiskelijoita.

Kansanedustaja Päivi Lipposen työryhmä ehdotti marraskuussa, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta alettaisiin periä lukukausimaksua. Maksullisuutta tukee myös OAJ tietyin ehdoin.

Suomessa koulutusosaamisen viennistä saatavia tuloja halutaan merkittävästi lisätä.

Kansantaloudellisia laskelmia siitä, kuinka paljon lukukausimaksut nostaisivat vientiä, ei ole olemassa. Suomesta ei löydy kunnollisia tilastoja myöskään koulutusviennin arvosta.

Arvio liikkuu neljän ja sadan miljoonan välillä. Tilastokeskuksen arvio on neljä miljoonaa euroa. Siihen eivät kuulu oppimateriaalit tai koulurakentaminen.

Finpro on laskenut Suomen koko koulutusviennin arvoksi noin sata miljoonaa euroa.

 

Markkinointia on liian vähän.

Suomen maine koulutusmarkkinoille pohjautuu pitkälti OECD:n Pisa-tuloksiin. Uudet Pisa-tulokset julkaistaan 3. joulukuuta.

Monet koulutusalan asiantuntijat pelkäävät, että Suomen sijoitus putoaa tänä vuonna.

Koulutuksen kansainvälisyyttä edistävän CIMOn johtajan, koulutusasiantuntija Pasi Sahlbergin mukaan putoaminen antaisi helposti sen kuvan, että jokin suomalaisessa koulujärjestelmässä on epäonnistunut, ”mennyt vikaan”.

”Niin kuin varmasti onkin.”

Mainetahra Pisa-ihmeen kilvessä voisi hidastaa koulutusviennin kasvua jatkossa.

Sahlberg pitää yhtenä selvänä hidastajana vähäistä markkinointia.

Hän ihmettelee, miksei Suomella ole pysyviä asiantuntijoita kansainvälisissä järjestöissä, jotka voisivat haistella, mitä maailmalla koulutusviennin alueella tapahtuu.

Monet tunnetut yliopistot ovat avanneet omia filiaalejaan Qatariin.

”Täällä voisi hyvin olla myös University of Finland, johon olisi koottu meidän huippuosaamisemme yliopistoista.”

Sahlberg on kutsuttu Wise Summitiin luennoimaan aiheesta Mitä jos suomalaiset opettajat opettaisivat teidän kouluissanne?

Hänen sanomansa on selvä.

Suuri osa suomalaisten peruskoululaisten hyvästä koulumenestyksestä kansainvälisissä testeissä johtuu todennäköisesti asioista, joita koulussa ei ole.

Tällaisia voivat olla yhteiskuntarakenne, varhaiskasvatus tai vanhempien harrastukset.

”Jos suomalainen peruskoulu tuotaisiin tänne, eikä näitä asioita voi viedä siinä mukana, mukana tulee vain puolet vaikutuksesta”, Sahlberg uskoo.

Suomalaisen peruskoulun mallia Sahlberg pitää hyvänä vaihtoehtona Persianlahden maiden järjestelmien kehittämisessä. Toisin kuin angloamerikkalaiset mallit se ei perustu kilpailuun eikä mittaamiseen.

”Mutta ollakseen koulutusviennin mallimaa Suomen pitäisi pitää huolta oman koulujärjestelmän tuloskunnosta”, Elise Tarvainen muistuttaa.

Koulutusvienti on myös tuontia. Parhaimmillaan se voi uudistaa myös suomalaista koulujärjestelmää.

 

Yhteistyötä tarvitaan lisää.

Kolmen ministeriön rahoittama Future Learning Finlandin koulutusvientiohjelma päättyy ensi keväänä.

Silloin päätetään, missä muodossa sen toimintaa jatketaan, vai jatketaanko ylipäätään.

Monien mielestä sen toiminta ei ole ollut riittävän tehokasta.

Työsarka on ollut valtava. Suomalaisten koulutusosaajien hankkeet ovat pieniä ja hajanaisia. Keskinäinen koordinaatio on ollut vähäistä.

Monien selvitysten mukaan toimijoiden kesken on paljon kilpailua.

”Siitä ei ole tullut sellaista yhteistä kotipesää koulutustoimijoille kuin oli ajateltu”, Heljä Misukka sanoo. Hän työskentelee nykyään OAJ:n koulutusjohtajana.

”Ministeriöhän ei voi olla sitä.”

Monet toimijat tuntuvat kaipaavan Suomen koulutusvientiin katto-organisaatiota tai muuta yhteistä sateenvarjoa. Myös Matti Lassila uskoo, että jokin yhteinen sateenvarjo tukisi kaikkia toimijoita. Se vauhdittaisi vientiä.

Opetusministeriön tapaamisessa suomalaiset kirjaavat tarkkaan ylös qatarilaisten kysymykset.

Ne jäävät heille kotitehtäväksi.

Heidän on vaikea keksiä vastausta kysymykseen, mitä he tekisivät, jos jokin koulu ei menestykään. Brittiläisen tunnetun innovaatioasiantuntijan Charles Leadbeaterin mukaan suomalaisen koulutusviennin ongelma on siinä, että Suomen koulujärjestelmästä puuttuvat kriisit.

”Me tarvitsemme Britanniassa innovaatioita koulutuksessa, kun jokin asia ei toimi. Toinen asia, joka uudistaa järjestelmää, on monikulttuurisuus.”

Kotona suomalaiset tekevät kotitehtävänsä. EduClusterin Elise Tarvaisen mukaan tehtävänä on ”voittajakonsortion rakentaminen”.

Ainoa tapa kiilata alueella jo vankan jalansijan saaneiden koulutusvientiyritysten ohitse on tehdä yhteistyötä.

Qatarissa suomalaiset neuvottelevat yhteisen Suomi-lipun alla. Mukaan pyydetään useita FLF:n koulutusosaajia Suomesta.

Tarvainen muistuttaa, että suomalaiset eivät voi olla toistensa kilpailijoita.

”Jyrkän rinteen reunalla on laitettava kädet yhteen.”