Haminan kohuttu jättilipputanko jää pystyyn – Kimmo Kiljuselle maksettu asiantuntijapalkkioita jo noin 50 000 euroa
Haminan Lippumaailma on maksanut jo noin 0,8 miljoonaa euroa. Tankotoimittajan laskuissa on yhä 26 000 euron sotku.
Haminan 100-metrinen jättilipputanko on kuukausia kestäneiden tarkastusten ja jahkailujen jälkeen todettu turvalliseksi.
Tankoon tarkoitettu Suomen suurlippu voidaan Haminan kaupungin tiistaina 12. maaliskuuta lähettämän tiedotteen mukaan nostaa salkoon turvallisesti, kun rakennusvalvonta ensin antaa käyttöönottoluvan ja tangon sähköistys sekä nostotekniikka on testattu.
Venäläisvalmisteinen tanko sai Haminan rakennusvalvonnalta marraskuussa 2018 pystytysluvan pikavauhtia ja hatarien tietojen perusteella.
Eurooppalaisista standardeista poikkeavasti rakennetun tangon turvallisuus herätti epäilyksiä muun muassa puutteellisen dokumentoinnin vuoksi. Sen vuoksi tanko on seissyt keskustan lähellä Sibeliuskentällä liputtomana.
Tankoon ei uskallettu nostaa siihen tilattua suurlippua, sillä 62 kiloa painavan ja koripallokentän kokoisen lipun pelättiin hulmutessaan romahduttavan tangon.
”Jos joku rakentaa täällä omakotitalon, rakennusvalvonta on hirveän tarkka suunnitelmien kanssa. Nyt annettiin pystyttää tällainen poikkeuksellinen rakenne ilman mitään”, ihmettelee kaupunginvaltuuston ja kaupunkikehityslautakunnan jäsen Tero Pasi (kok).
Jättitangon turvallisuuden varmistamiseksi kaupunki teetti alkuvuodesta ylimääräisiä tutkimuksia tangon materiaalista ja rakennustavasta tarkastus- ja sertifiointiyhtiö Kiwa Inspectalla ja lipputankohankkeen valvonnasta vastaavalla A-Insinöörit Oy:llä.
Jättilipputangon pystytys on ollut värikäs tarina.
Haminan kaupungin kehitysjohtaja ja jättitankovastaava Matti Filppu tilasi tangon ja sen pystytyksen kesällä 2018 tappiolliselta ja luottokelvottomalta keravalaiselta ADS Finland -yhtiöltä 322 000 euron urakkahinnalla.
ADS:n liikevaihto oli vuonna 2017 noin 40 000 euroa ja tulos tappiolla 16 000 euroa. Lisäksi yhtiö oli kopioinut kotisivunsa amerikkalaisyhtiöltä. Toimitusjohtajan taustalta löytyi huume- ja talousrikostuomioita.
ADS Finland kuitenkin sai tankourakan ainoana tarjouskilpailuun osallistuneena. Yhtiö kehui kansainvälisillä referensseillään muun muassa Saudi-Arabiassa, mutta referenssit osoittautuivat ylisanoiksi.
A-Insinöörit oli kaupungin tilauksesta tehnyt alustavia tankosuunnitelmia ja -laskelmia jo alkuvuonna 2018. A-Insinöörien annettiin ymmärtää olevan myös tangon suunnittelija. Suurella yleisöllä oli lisäksi koko ajan käsitys, että tanko rakennetaan Suomessa.
Vasta marraskuun alussa juuri ennen tangon pikaista pystyttämistä paljastui, että ADS Finland oli piirrättänyt ja teettänyt tangon pietarilaisella Amira-konepajalla.
”Siinä hämättiin ihmisiä”, sanoo Tero Pasi, joka on vastustanut kalliina pitämäänsä tankoa alusta pitäen.
Amiran mukaan ADS Finland maksoi tangosta 175 650 euroa. Sen lisäksi ADS Finland maksoi 322 000 euron urakkasummasta tangon kuljetuksen Suomeen ja pystytyksen.
ADS:n kokonaiskustannukset lienevät enintään 200 000 euroa, joten tankourakka vaikuttaa katteeltaan erinomaiselta.
ADS Finland pystytti jättitangon suurella kiireellä omalla vastuullaan ja ilman asianmukaisia dokumentteja.
Turvallisuusepäselvyyksien vuoksi kaupunki jätti maksamatta ADS Finlandille 322 000 euron kokonaisurakasta 80 000 euroa, jotka ovat vakuutena mahdollisille lisäkustannuksille.
Lisäkustannuksia on sittemmin syntynytkin. Niiden kokonaismäärästä ei ole tietoa.
Kuluja syntyi esimerkiksi Kiwa Inspectan ja A-Insinöörien ylimääräisistä tarkastuksista.
Lisäkustannuksia syntyi myös siitä, että 3. joulukuuta pidettäväksi suunniteltu Suomen suurlipun juhla piti peruuttaa ja tilalla oli pienimuotoisempi Suomen itsenäisyysjuhla.
Kaupunki joutuu järjestämään myöhemmin uuden juhlan.
Alennetaanko ADS Finlandille maksettavaa urakkasummaa yhtiön toimista aiheutuneiden lisäkustannusten vuoksi?
Matti Filppu ei tätä vahvista. Hänen mukaansa maksamattomien erien kohtalo ratkeaa vasta seuraavissa työmaakokouksissa.
Filppu antaa ymmärtää, että ADS Finlandille voidaan maksaa koko loppueräkin urakasta, kunhan tangon käyttöönottotarkastus on tehty ja luvat ovat kunnossa.
”Jos tulee lisätöitä, niin voidaan maksaa enemmänkin.”
ADS Finlandin viimeisetkin laskut urakasta ilmestyivät kaupungin ostoreskontraan jo lokakuussa. Reskontrassa näkyvät myös maksamattomat laskut, joista kaupunki on pidättänyt 80 000 euron vakuussumman.
Suomen Kuvalehti kävi läpi kaikki ADS:n laskut reskontrasta. Niiden loppusumma on noin 348 000 euroa, mikä ylittää sovitun 322 000 euron summan noin 26 000 eurolla.
Miten urakkasumma on voinut nousta alkuperäisestä kymmenillätuhansilla euroilla?
”Mitään laskutusepäselvyyksiähän ei ole”, sanoo Matti Filppu.
Onko ADS Finland omavaltaisesti yrittänyt laskuttaa liikaa – vai onko kaupunki jostain syystä korottanut ADS:n urakkasummaa alkuperäisestä?
”En tiedä kenen virhe se on, mutta niin se on sinne kirjautunut. Lasku ei ole tullut vielä meille hyväksyttäväksi. Laskut hyväksytään maksettavaksi työmaakokouksissa, joita on tähän mennessä ollut neljä”, sanoo Filppu.
Hän sanoo kaupungin noudattavan ADS:n kanssa sovittua alkuperäistä maksuerätaulukkoa, vaikka reskontran mukaan ADS:n urakkasumma poikkeaa alkuperäisestä ja vaikka reskontrassa on seitsemän ADS:n laskua alkuperäisessä maksuerätaulukossa mainittujen kuuden sijasta.
”Osavaiheet hyväksytään työmaakokouksissa, kuten myös mahdolliset lisätyöt tai hyvitykset tilaajalle”, sanoo Filppu.
Hän ei täsmennä, mitä lisätöitä kaupunki voisi tilata ADS:ltä tai miksi kaupunki enää teettäisi lisätöitä ADS:llä, jonka vuoksi koko tankohanke on viivästynyt ja kallistunut.
Aikooko kaupunki maksaa ADS:lle myös ylimääräisen 26 000 euroa?
”Eihän sitä koskaan tiedä, jos tulee lisätöitä, niin voidaan maksaa enemmänkin”, sanoo Filppu.
Tero Pasi on pöyristynyt ajatuksesta, että lisätyöt ja epämääräinen 26 000 euron summa voisivat langeta veronmaksajien maksettavaksi.
Hänen mukaansa ADS:n vakuuden idea oli nimenomaan se, että ADS kustantaa mahdolliset lisätyöt.
”Se on täysin normaali käytäntö rakennusalalla”, sanoo itsekin rakennusyrittäjänä työskentelevä Pasi.
Hänen mukaansa jättitankosotku kertoo, että Haminan kaupunki ei osaa laatia sopimuksia.
”Tällaiset viranhaltijat tulevat meille järkyttävän kalliiksi. Kaiken lisäksi meidät poliitikot halutaan vaientaa ja pitää pimennossa”, Pasi sanoo.
ADS Finlandin toimitusjohtaja Kari Hyrkäs ei vastannut Suomen Kuvalehden puheluihin eikä soittopyyntöihin.
Jättilipputangon piti olla sisäänvetotuote yhteensä noin 200 lipputangosta koostuvassa Haminan Lippumaailmassa.
Tällä hetkellä Lippumaailmassa on puolivalmiin jättitangon ohella Suomen lipun historiaa valottava Suomen lipun tie -näyttely. Se on pystytetty Haminan torin laidalla olevaan, vuonna 1790 rakennettuun Lipputorniin.
Lisäksi Haminan RUK-puistoon on pystytetty salot kaikille Suomen yhdeksälle tähänastiselle valtiolipulle. Lipputornin lähistöllä hulmuaa myös toista kymmentä Pohjoismaiden ja Baltian alueen lippua.
Valmiina Lippumaailmassa pitäisi liehua kaikkien maailman itsenäisten valtioiden lippujen, joista puuttuu vielä noin 180.
Uusia lipputankoja ei ole ihan pian tulossa. Haminan kaupunki on tälle vuodelle varannut 200 000 euroa lippuhankkeisiin, mutta rahaa ei käytetä uusiin tankoihin.
”Ideana on, että olemassaolevilla irrallisilla lipputangoilla ja rahoittajamaiden lipuilla katsotaan kesäkuukausien aikana, miltä Lippupuiston osat tulevaisuudessa näyttäisivät. Luomme aidon keskustelumahdollisuuden kaikkien kaupunkilaisten välille pohtia, mikä asetelma näyttää hyvältä”, sanoo tapahtumatuotantopäällikkö Paula Kouki.
Tero Pasi ihmettelee sitä, että kaupunkilaiset pannaan yhtäkkiä keskustelemaan ja suunnittelemaan Lippumaailmaa.
”Todennäköisesti jättilipputanko on vienyt niin paljon rahaa, että viranhaltijoiden on pakko keskeyttää projekti. Hanke on möhlitty, ja varsinaisen Lippumaailman rahat ovat loppuneet”, sanoo Pasi.
Kiljunen korostaa, ettei hänellä ole taloudellista tai teknistä vastuuta hankkeessa.
Hankkeen isä, entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) sanoo, että alun perinkin Lippumaailmaa oli tarkoitus rakentaa vaiheittain. Kiljusen mukaan kymmenen vuottakaan ei olisi pitkä aika tällaisessa hankkeessa.
Tankohankkeen takaiskuista huolimatta Kiljunen nostaa edelleen Haminan kaupungilta 2 200 euron kuukausipalkkiota Lippumaailman osa-aikaisena asiantuntijana.
Vuodenvaihteeseen asti hänen tittelinsä oli toiminnanjohtaja, nyt se on vaihtunut asiantuntijaksi. Palkkio on pysynyt samana.
Kiljunen korostaa, ettei hänellä ole minkäänlaista taloudellista tai teknistä vastuuta hankkeesta.
Sen sijaan Kiljunen suunnittelee ensi kesän lippunäyttelyä, kirjoittaa asiatekstejä Lippumaailman käyttöön ja osallistuu asiantuntijana Lippumaailma-työryhmän ja -ohjausryhmän toimintaan.
Huhtikuusta 2017 kesäkuuhun 2018 Kiljuselle maksettiin palkkioita yhteensä 30 000 euroa, jotka otettiin Alueelliset innovaatiot ja kokeilut- eli AIKO-hankkeesta.
AIKO on Juha Sipilän juuri eronneen hallituksen 2016 käynnistämä ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima aluekehityshanke, jolla on tarkoitus ”turvata Suomen kilpailukyky, edistää kasvua ja hyödyntää maan eri osien voimavaroja ja osaamista”.
Haminassa AIKO-rahoja käytettiin yhteensä noin 110 000 euroa maksaneeseen Lippumaailman kehittämishankkeeseen, jota työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi rahoittivat Haminan kaupunki ja Kotkan seudun elinkeinoyhtiö Cursor.
Kun AIKO-hanke kesällä 2018 loppui, Haminan kaupunki jatkoi Kiljusen pestiä ja ryhtyi kaupungin rahoista maksamaan hänelle 2 200 euron kuukausipalkkiota. Kiljunen laskuttaa palkkion yhtiönsä kautta.
Kiljusen sopimus Haminan kaupungin kanssa on voimassa kesäkuun 2019 loppuun. Siihen mennessä hänelle maksettujen Lippumaailma-palkkioiden kokonaismäärä nousee 60 000 euron tienoille.
Kiljunen pitää kuukausittain saamaansa palkkiota pienenä, koska hänelle ei sen ohella makseta ylityökorvauksia, kokouspalkkioita, päivärahoja, matkakuluja tai puhelinlaskuja.
”Pienessä mennään, mutta onneksi hanke on suuri. Tässä muuten parhaillaan teen Haminan kaupungin lehdistötiedotetta englanniksi. Säästetään siinäkin kaupungin rahoja”, hän sanoo.
Viime kuukausina Kiljusen aikaa on kulunut Lippumaailman ohella vaalikentillä, sillä 67-vuotias Kiljunen on eduskuntavaaliehdokkaana. Vuonna 1995 eduskuntaan äänestetty Kiljunen putosi eduskunnasta 2011, mutta yrittää nyt paluuta eläke- ja eläkeläisteemalla.
Haminan Lippumaailmaan tähän asti käytettyjen rahamäärien tarkkaa kokonaissummaa on lähes mahdoton selvittää, mutta summa liikkuu 800 000 euron tienoilla.
Suomen lipun näyttely ja jo pystytetyt noin 20 normaalikokoista lipputankoa lippuineen ovat maksaneet noin 130 000 euroa.
Jättitangon perustustyöt maksoivat 185 000 euroa, ja ADS Finlandille on tähän mennessä maksettu tangosta ja pystytyksestä 251 000 euroa.
A-Insinöörit oli tammikuuhun 2019 mennessä laskuttanut Haminan kaupungilta lähes 95 000 euroa suunnittelu- ja valvontatöistä.
Kun kustannuksiin lasketaan mukaan AIKO-hankkeen 110 000 euroa, AIKO:n ulkopuolelta Kimmo Kiljuselle tähän mennessä maksetut noin 20 000 euroa sekä Lippumaailman taiteellisen johtajan palkka, Lippumaailma-hanke on niellyt tähän mennessä ainakin 790 000 euroa.
Summassa eivät ole mukana Kiwa Inspectan ja A-Insinöörien alkuvuonna 2019 tekemiin tarkastuksiin liittyvät laskut.
Myöskään esimerkiksi virkamiesten ja poliitikkojen hankkeeseen käyttämiä työtunteja ei tiedä kukaan. Sekalaisia kuluja on syntynyt esimerkiksi virkamiesten Pietariin Amiran tehtaalle tekemästä matkasta.
Kiljusen ohella Haminan Lippumaailman edistäjiksi valjastettiin 2017 muitakin konkaripoliitikkoja.
Lippumaailmalle perustettiin vuoden 2016 lopulla neuvottelukunta, jonka puheenjohtaja on kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk) ja varapuheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok).
Neuvottelukunnan tehtävänä on vastata Lippumaailman yhteiskuntasuhteista.
SK kysyi Kanervalta ja Vanhaselta heidän motiiveistaan ryhtyä neuvottelukunnan jäseniksi ja siitä, miten jättilipputankosotku on vaikuttanut heidän näkemyksiinsä hankkeesta.
Vanhanen kertoo olleensa mukana vain alkuvaiheessa 2017 levittämässä tietoa ulkovaltojen lähetystöille jättilipputankoon nostettavasta suurlipusta.
Lippu oli muiden valtioiden lahja Suomen valtiolle. Lahjoitusten saamiseksi asiaa markkinoitiin ulkovalloille näkyvien poliitikkojen voimin.
Vanhanen sanoo, että ei ole yli vuoteen ollut neuvottelukunnan kokouksissa eikä hän tiedä, onko niitä järjestettykään.
”Hankkeen konkreettinen toteuttaminen on Haminan vastuulla”, hän sanoo.
Tero Pasi muistaa Ilkka Kanervan hehkuttaneen haminalaisille Lippumaailma-ideaa, joka Kanervan mielestä sopi erinomaisesti varuskuntakaupunkiin.
Kanerva ei vastannut Suomen Kuvalehden soittopyyntöihin eikä sähköpostitse lähetettyihin kysymyksiin siitä, mitä ajatuksia Lippumaailma nyt hänessä herättää.