Hallituksen uudet eväät: Kasvua ja työllisyyttä yritetään edistää veropäätöksillä
Ministeri Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskiviikkona 13. helmikuuta. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.
Poliittisella pihtisynnytyksellä muodostettu pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus joutuu tekemään uudet eväät loppuelämäkseen. Ensi viikolla hallituksella on vaalikauden puolivälin tarkistuskeskustelu. Maaliskuun kehyspäätöksestä on tarkoitus tehdä näyttävä miljardiluokan kasvu- ja työllisyysohjelma. Ohjelman ytimenä ovat uudet veropäätökset ja elinkeinoelämän tukiratkaisut.
Vaalikauden alussa 2011 hyväksytty hallitusohjelma tehtiin aivan toisenlaisissa olosuhteissa.
Kataisen kuuden puolueen ministeristö julisti, että hallitus tekee veronkorotuksia ja säästöjä, jos valtiontalouden alijäämä on pysyvästi yli prosentin kansantuotteesta. Työllisyysaste oli määrä nostaa 72 prosenttiin ja työttömyys painaa viiteen prosenttiin.
Hallituksen tavoitteet perustuivat siihen, että talouskasvu on vaalikauden lopussa keskimäärin hieman alle kaksi prosenttia. Suomen Pankki ennusti joulukuussa kuluvan vuoden kasvuksi 0,4 prosenttia.
Työllisyysasteen on arvioitu jäävän alle 70 prosentin. Työttömyys puolestaan kipuaa yli kahdeksan prosentin.
Hallitusohjelman tarkistus on Kataisen valmisteltavana. Tarkistus tarkoittanee hallituksen kannanottoa, joka julkistetaan ensi viikolla.
Hallitusohjelman tekstiä tuskin muutetaan. Alijäämätavoite pysyy siellä, vaikka vain harva uskoo sen toteutumiseen.
Rahaan puolivälin tarkistuksessa ei kajota. Sosiaalidemokraatit haluavat, että veropolitiikan yksityiskohdat jäävät valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) valmisteltavaksi.
Puolivälin tarkistuksen suurin yhteinen nimittäjä on kuntauudistuksen pelastaminen. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit yrittävät sopia siitä, miten ja milloin hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) johtama kuntauudistus ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd) valmistelema sote-uudistus toteutetaan.
Kunta- ja sote-uudistus testaavat hallituksen toimintakykyä ja uskottavuutta.
Kuntauudistusta pahemmin jumissa on vanhuuseläkkeen alaikärajan korotus. Se pysyy 63 ikävuodessa. Hallitus saattaa työurien pidentämiseksi kajota esimerkiksi elinaikakertoimeen.
Kokoomus ja Sdp ovat riidelleet siitä, kuinka paljon talouden sopeutuksesta tehdään korottamalla veroja ja kuinka paljon säästöillä. Sopeutuksen tarve on 500-1 000 miljoonaa euroa.
Urpilainen on vastuussa, kun hallitus sopii rahasta. Suuria leikkauksia ei ole odotettavissa.
Kataisen mukaan kaikki verot ovat pöydällä. Elinkeinoelämän vaatimus yhteisöveron alentamisesta 15 prosenttiin ei toteudu. Ruotsin malli on lähempänä. Nykyinen 24,5 prosentin vero saattaa pudota 22 prosenttiin, 20 prosenttia vaikuttaisi joululahjalta.
Lahjapaketti saattaa olla tyhjä, koska veronalennuksen takia menetetyt eurot saatetaan kerätä valtion kassaan leikkaamalla yritystukia ja kiristämällä pörssin ulkopuolisten yhtiöiden maksamien osinkojen verotusta.
Arvonlisävero on eläkeiän lisäksi hallituksen suurin jakaja. Kokoomus kannattaa alv:n korotusta, joka hirvittää vasemmistoa. Valtiovarainministeriössä kuitenkin lasketaan erilaisia korotusvaihtoehtoja.
Alv on kelpo rahasampo. Prosenttiyksikön korotus arvonlisäveroihin siirtää kulutuksesta noin 800 miljoonaa euroa valtion kassaan.
Hallitus saattaakin tehdä esityksen alempien alv-kantojen korottamisesta. Elintarvikkeiden ja eräiden ravintolapalveluiden alv on 14 prosenttia. Lehtien, kirjojen, majoituspalveluiden ja matkalippujen alv on 10 prosenttia.
Hurjin malli olisi se, että hallitus säädättäisi eduskunnalla vain yhden alv-kannan. Silloin se voisi olla alempi kuin 24 prosenttia. Se olisi niin mehukas puruluu oppositiolle, ettei hallitus uskaltane heittää sitä eduskunnan istuntosaliin.
Tuttu keino olisi kuntien valtionosuuksien leikkaus. Samalla hallitus voisi korottaa kunnallisen kiinteistöveron rajoja.