Häkäpönttö tulee taas – nyt se viedään voimalana Japaniin

Pula-ajan laite pyrkii maailman cleantech-markkinoille.

cleantech
Teksti
Pekka Hietala
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Puukaasulla toimivat häkäpönttöautot pitivät rattaat pyörimässä jo pula-ajan Suomessa. Nyt vanha kunnon häkäpönttölaitos on yllättäen noussut esimerkiksi suomalaisesta huippuosaamisesta maailman cleantech-markkinoilla.

Ikivanha puukaasutekniikka on kyetty päivittämään minivoimalaksi, joka noudattaa tiukimpiakin päästövaatimuksia. Suomalainen Volter on myynyt häkäpönttövoimaloita jo muun muassa vaativille japanilaisasiakkaille.

Minivoimala tuottaa puuhaketta kaasuttamalla sähköä ja lämpöä vaikkapa omakotitaloalueelle.

Japanissa kiinnostus vaihtoehtoisiin energiantuotantovaihtoehtoihin on korkealla, vaikka Fukushiman onnettomuuden jälkeen Japani onkin käynnistellyt ydinvoimaloitaan. Laatuvaatimukset ovat kovat, ja siksi tuntuu ällistyttävältä, että pula-ajan keksintöä jalostanut häkäpönttövoimalatoimittaja on saamassa jalansijaa maailman vaativimmilla markkinoilla.

Voimalavalmistajan insinööritiimiltä ei ennakkoluulottomuutta puutu.

”Laitteen tuottaman puukaasun on oltava huippuluokkaa. Muutoin emme olisi onnistuneet”, Volter Oy:n toimitusjohtaja Jarno Haapakoski sanoo. Päästöt on kyetty minimoimaan. Puupolttoaine on hiilidioksidineutraalia.

Ensimmäiset laitetoimitukset Japaniin on aloitettu. Useampi voimalaitos löytyy jo Isosta-Britanniasta, Australiasta, Ruotsista ja Kanadasta. Kuusi voimalaitosta on pystytetty Suomeen.

Viime vuoden aikana yhtiö on myynyt maailmalle enemmän voimaloita kuin koko toimintahistoriansa aikana – yli 20 kappaletta. Tänä vuonna yhtiö aikoo tuplata määrän.

 

Sähköä ja lämpöä tuottava minivoimala voi toimia myös itsenäisenä saarekkeena, jota ei liitetä lainkaan valtakunnanverkkoon. Niinpä laitos tuo ympäristöystävällisen ratkaisun esimerkiksi syrjäseutujen energiantuotto-ongelmiin, jossa puuhaketta on saatavilla.

Siksikin tuntuu erikoiselta, että tällaisesta voimalatyypistä ovat innostuneet juuri Japani ja Brittien saaret, sillä kummastakaan ei ensimmäisenä tule mieleen runsaat puuvarannot.

”Japanilainen seetri kaasuuntuu hyvin laitteessamme, ja Britannia on luopumassa kivihiilivoimaloistaan seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Markkinat näyttävät erittäin lupaavilta”, Haapakoski vakuuttaa.

”Sitä paitsi puukaasuvoimala soveltuu juuri rajallisien polttoaineresurssien hyödyntämiseen, koska kaasutustekniikalla puristetaan puuhakkeesta kaikki sähkö- ja lämpöenergia irti.”

Volter Oy:n voimalamalli voi tuottaa sähkön ja lämmöt vaikkapa kymmenelle omakotitalolle. Ulkomitoiltaan kompakti laite vaatii vain hakesyötön, vesi-, viemäri- ja GSM-liittymän, jonka jälkeen voimala kytketään osaksi kohteen sähkö- ja lämpöverkkoa.

Volterin lisäksi toinenkin oululaisfirma pyrkii maailmalle omalla puukaasutinlaitteistollaan. Gasek tarjoaa kaasutintaan suurempaan kokoluokkaan, jolla pyritään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden (polttoöljyn) voimalakäyttöä.

Haketta kaasuttamalla voidaan tuottaa tavalliseen polttomoottorin soveltuvaa tuotekaasua, ja kun moottori kytketään generaattoriin, saadaan sähköenergiaa. Myös prosessissa syntyvä lämpö voidaan hyödyntää.

Volter-voimala kykenee tuottamaan sähkön ja lämmön omakotitaloon vuorokauden ajaksi noin kahdella kottikärryllisellä kuivaa haketta.

 

Suomi elää metsistään, ja vaikka niiden raaka-aine viedään enimmäkseen paperina maailmalle, on meillä kokemusta puuta jalostavasta tekniikasta.

Pariisin ilmastokokouksessa viriteltiin lisärajoitteita hiilidioksidipäästöille, ja poliitikot haikaillevat puheissaan huipputeknisistä cleantech-hankkeista Suomen uutta vientiasetta.

Kivihiilen käyttöä on siis vähennettävä ja jotain keksittävä tilalle. Ympäristöystävällisille energiaratkaisuille on nyt markkinoita.

Aurinkopaneelimarkkinoilla alaa valtaa kiinalainen halpatuotanto, ja tuulivoimaloissa Suomi on saavuttanut lähinnä komponenttitoimittajan maineen.