Guggenheim on saanut jo miljoonia – näin rahoille käy, jos hanke kaatuu
Lahjoittajien rahaa upposi arkkitehtuurikilpailuun kolmisen miljoonaa euroa.
Varainhankinnalla kerätyt lahjakirjat aktivoituvat Guggenheim Helsinki -tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahden mukaan vain, jos museon rakentamispäätös tehdään.
”Näin takaamme lahjoittajille, että rahat eivät kulu vain epätoivoisen prosessin pyörittämiseen. Emme kerää varoja millekään pankkitilille”, Lahti sanoo.
Puolessa vuodessa Guggenheim Helsinki -tukisäätiön on onnistunut kerätä kokoon noin kahdeltakymmeneltä eri taholta yli kymmenen miljoonaa euroa. Kesäkuun 14 miljoonan tavoite jäi kuitenkin hieman alakanttiin.
Lisenssimaksua varten kerättävä 28 miljoonan euron lopullinen summa olisi määrä saada kokoon vuoden 2016 alkuun mennessä. Tai viimeistään silloin, kun Suomi ja Helsinki ryhtyvät tekemään päätöksiä asiasta.
Suurin haaste varainkeruussa on Lahden mukaan ollut se, että konkreettinen museoehdotus on puuttunut.
”Nyt meillä on kuitenkin selkeä visuaalinen kuva museosta sen potentiaalisille rahoittajille.”
Helsingin Guggenheimin arkkitehtuurikilpailun voittajaksi päätyi Ranskalainen Moreau Kusunoki Architects -toimiston työ Art in the City, Majakka.
Mutta kuinka paljon konkretiaa arkkitehtuurityö lopulta hankkeelle tuo? Guggenheim on teetättänyt aikaisemminkin parisenkymmentä toteutumatonta arkkitehtuurityötä ympäri maailmaa.
Guggenheimin hanke on myös Suomessa ajettu alas jo kerran. Ensimmäisessä vaiheessa siihen upposi myös julkisia varoja.
”Museon toteutuminen ei tietenkään ole vielä läheskään varmaa”, Lahti sanoo.
Hänen mukaansa neuvotteluihin tarvitaan uskottava rahoitusmalli. Lahjoittajat eivät ole tahtoneet sitoutua hankkeeseen, ennen kuin kaupungin kanta asiaan varmistuu.
”Tärkein kysymys on, mitä poliittiset päätöksentekijät päättävät ja löytyykö asialle yhteiskunnan tuki.”
Nimettöminä pysyvät rahoittajat ovat myös lisänneet hankkeen salaperäisyyttä.
”Moni miettii, haluavatko he identifioitua epävarman hankkeen puolestapuhujaksi.”
Guggenheimin edellinen johtaja Tom Krens tahtoi laajentaa Guggenheim-verkostoa maailmalla.
Bilbaon maineen siivellä hän myi miljoonien dollarien edestä selvityksiä useaan eri maahan. Museon varainhankinta nojautuikin tuolloin pitkälti juuri näiden selvitysten varaan.
Helsinki ja eri säätiöt maksoivat selvityksestä 1,75 miljoonaa euroa.
Yksityistä rahaa Helsinki Guggenheimin hankkeen edistämiseen on uponnut jo miljoonia. Muun muassa arkkitehtuurikilpailuun kului kolmisen miljoonaa euroa.
Julkisuuteen tulleita tukijoita olivat muun muassa Louise och Göran Ehrnrooths stiftelse, Svenska Kulturfonden BMW, Finnair ja Guggenheim Helsinki -yhdistys.
Arkkitehtuurikilpailu ja sen näkyvyys kiillottavat museohanketta, mutta paljon on vielä saavuttamatta. Guggenheimin on saatava päättäjät puolelleen, sillä muuten rahat eivät riitä.
Alun perin museon rahoitus oli määrä tulla Helsingin kaupungilta, mutta kaupunginhallitus äänesti rakennuttamista vastaan vuonna 2012.
Seuraavana vuonna Guggenheimin säätiö jätti Helsingin kaupungille uuden ehdotuksen. Museon rakennuskustannuksiksi arvioitiin tuolloin noin 130 miljoonaa euroa.
Ari Lahti sanoi arkkitehtikilpailun voittajan julkistamistilaisuudessa eilen, että museo voi tarjota Suomelle uusia työpaikkoja ja talouskasvua.
”Helsinki-Vantaan läpi kulkee ihmisiä jäämättä kaupunkiin. Kulttuuriturismi maksaisi itsensä takaisin.”
Paljon kritiikkiä osakseen saaneen museon rakentamisesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä.
Guggenheim Helsinki -tukisäätiön hallituksen jäsen Rafaela Seppälä sanoi eilen HSTV:n haastattelussa, että Guggenheim on takuu laadusta. ”Tämän kaltaisen hankeen pitääkin herättää keskustelua. Kritiikkiä pitääkin löytyä.”
Juttu on julkaistu 24.6.2015 klo 15, juttua muokattu 24.11.2016 klo 18.18: Helsinki ja eri säätiöt maksoivat Guggenheim-selvityksestä 1,75 miljoonaa euroa, ei Suomen valtio.