EU-häiriköt saivat Suomelta ja muilta mailta kymmeniä miljardeja – Nyt ne haistattavat meille pitkät
Kansallismieliset ideologiat kukoistavat Puolassa ja Unkarissa.
Puola ja Unkari ovat saaneet kymmeniä miljardeja euroja Euroopan unionin muilta jäsenmailta jäsenyytensä aikana vuodesta 2004 alkaen. Suomen Kuvalehti pyysi valtiovarainministeriöstä uusimmat kootut tiedot nettomaksuista.
Puolalle jäsenmaat ovat maksaneet vuosina 2004–2014 yhteensä 79,6 miljardia ja Unkarille 28,4 miljardia euroa.
Valtioiden välillä on eroja, kun tarkastellaan jäsenmaiden välisiä maksuosuuksia. Esimerkiksi Suomi on ollut lähes koko EU-jäsenyytensä nettomaksaja.
Yhteensä Suomi on maksanut vuosien 2004–2014 aikana EU:lle noin 4,5 miljardia euroa. Summa vastaa Puolustusvoimien vuosibudjettia ja pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ”kärkihankkeiden” koko investointisummaa.
Pelkästään vuonna 2014 EU antoi Puolalle ja Unkarille yhteensä noin 24 miljardia euroa. Se oli lähes viidennes koko unionin jakamasta potista (128,6 miljardia euroa).
Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Jäsenmaksut määräytyvät jäsenmaiden bruttokansantulon, arvonlisäkertymien sekä unionin keräämien maataloustullien ja tuontimaksujen mukaan.
Puola ja Unkari ovat saaneet koko jäsenyytensä ajan taloudellista tukea EU:lta, koska Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään vähentämään jäsenvaltioiden välisiä kehityseroja. Ne juontuvat toisen maailmansodan jälkeisestä kommunismin valtakaudesta, jolloin Itä-Euroopan maat jäivät läntisen Euroopan taloudellisesta kehityksestä jälkeen.
Valtiovarainministeriön budjettineuvos Panu Kukkosen mukaan vuonna 2014 kehityseroja korjaavaan rakennepolitiikkaan EU käytti yhteensä 54,4 miljardia euroa. Puolalle ja Unkarille suunnattiin yhteensä 16,5 miljardia euroa.
Puola ja Unkari ovat myös EU:n mittakaavassa suuria maataloustuen saajia.
Maatalouteen sekä maatalouden ja ympäristön kehittämiseen liittyvien maksujen osuus EU:n menoista jäsenvaltioille oli 55 miljardia euroa eli 43 prosenttia kaikista jäsenvaltioille menevistä tulonsiirroista vuonna 2014.
”Puolan ja Unkarin osuus oli seitsemän miljardia euroa eli noin 13 prosenttia”, budjettineuvos Kukkonen laskee.
Puolan ja Unkarin konservatiivihallitukset ovat tuoneet säröjä Euroopan unionin yhteiseen politiikkaan. Esimerkiksi Puolan eurovastainen hallitus on vienyt läpi lakiuudistuksia, joilla se on siirtänyt itselleen lisää valtaa valtiollisessa mediassa ja oikeuslaitoksessa.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán puolestaan suosii ”keskusjohtoista demokratiaa”, ja maa on suhtautunut pakolaisiin kielteisesti.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Itä-Eurooppa näyttää siirtyvän toiseen ääripäähän. Kansallismieliset ideologiat uhkaavat koko Euroopan unionin perusperiaatteita, joihin kuuluvat muun muassa sananvapaus, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Unionin päätavoitteena on edistää rauhaa ja kansojen hyvinvointia.
EU-komissio päätti 13. tammikuuta, että se aloittaa alustavan arvioinnin Puolan oikeusvaltiotilanteesta. Komission päätös perustuu maaliskuussa 2014 hyväksyttyyn oikeusvaltiomekanismiin. Menettely ei koske Unkaria.
Kyseessä on ensimmäinen kerta kun EU-maata kohtaan aloitetaan kyseinen menettely, joka voi johtaa äänioikeuden epäämiseen unionin päätöksenteossa.
Uutistoimistojen mukaan menettely perustuu ”tiiviiseen vuoropuheluun” komission ja Puolan välillä. Käytännössä Puola ei kuitenkaan saa mitään konkreettisia sanktioita esimerkiksi EU-tukien osalta, sillä nykyinen EU:n rahoituskausi on vuosille 2014–2020 ja maksut sekä ohjelmat on jo päätetty.