Puhdistus Kuntatalolla
Kuntien yhtiöitä edustavan yhdistyksen hallitus epäili Kuntaliittoa miljoonaluokan verokuprusta. Laillisuuden perään kysyneet heitettiin ulos tehtävistään.
Maaliskuussa 2018 Helsingin käräjäoikeus käsitteli riitaa, joka avaa ikkunan kunta-alan poikkeukselliseen ja pitkään piilossa pysyneeseen valtataisteluun.
Tapahtumat ajoittuvat neljän vuoden taakse ja kietoutuvat merkittävän suomalaisen vallankäyttäjän, Kuntaliiton ympärille.
Kuntien omistamia yrityksiä edustavan yhdistyksen hallitus nousi tuolloin kapinaan Kuntaliiton vanhoja toimintatapoja vastaan. Hallitus epäili, että Kuntaliitto ylilaskuttaa palveluistaan ja laiminlyö veronmaksua.
Kuntaliitto kukisti kapinan.
Silloinen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, nykyinen Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Markku Jalonen järjestivät operaation, jolla kuntayrityksiä edustavan yhdistyksen hallitus ja toimitusjohtaja pantiin vaihtoon.
Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY perustettiin 1990-luvulla, kun kunnilla alkoi olla osakeyhtiöitä. Tässä jutussa yhdistystä kutsutaan sen nykyisellä nimellä Avainta.
Sen tehtäväksi tuli huolehtia yritysten työehtosopimusten solmimisesta. Laki on kirjoitettu niin, että Kuntaliiton siipien suojassa toimiva Kunnallinen työmarkkinalaitos KT ei voi hoitaa yhtiöitä koskevaa työmarkkinaedunvalvontaa.
Aluksi Avaintalla oli niukasti jäseniä. Tilanne muuttui myöhemmin, kun suomalaiset kunnat innostuivat toden teolla toimintojensa yhtiöittämisestä. Jäseninä on ollut muitakin kuin kuntien omistamia organisaatioita: esimerkiksi yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaava YTHS ja ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhoitoalan järjestö Folkhälsan. Myös Kuntaliitto itse on Avaintan jäsen.
Virallisesti Avainta on itsenäinen yhdistys, mutta käytännössä se on noudattanut Kuntaliiton tahtoa. Lukuun ottamatta lyhyttä jaksoa vuosina 2013–2014.
Avaintan hallituksessa pelättiin, että sen jäsenet voisivat joutua itsekin vastuuseen maksamattomista veroista.
Huhtikuussa 2013 Avaintan hallitus uudistui. Kuntaliiton oma mies, työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri väistyi puheenjohtajan paikalta.
Hänen tilalleen nousi aiemmin rivijäsenenä hallituksessa toiminut Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo.
”Hallitus oli ollut informaation kohde. Halusimme kaikki käydä keskustelun siitä, mihin suuntaan yhdistystä on järkevää viedä. Vastaako sen toiminta jäsenistön odotuksia”, Tulensalo kertoi oikeudessa.
Avaintan hallituksessa koettiin, että Kuntaliiton kuvioissa yritysten edunvalvonta oli jäänyt lapsipuolen asemaan: Avaintan käytössä ei ollut riittävästi henkilökuntaa.
Toimintatapoihin haluttiin muutosta ja Tulensalo tarttui asiaan.
Folkhälsanin hallintojohtaja Ulrika Sjöholm oli istunut Avaintan hallituksessa muutaman vuoden. Hän oli alusta alkaen kummastellut yhdistyksen ja Kuntaliiton erikoisia järjestelyjä.
Niillä oli sopimus: Avainta osti henkilöstönsä Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, joka oli osa Kuntaliittoa.
Työntekijät olivat siis Kuntaliiton palkkalistoilla, joukossa Avaintan neuvottelupäällikkö, myöhemmin toimitusjohtajan tittelillä työskennellyt Katri Tonteri.
Sopimus perustui könttämaksuun. Avaintan saamista jäsenmaksuista peräti 90 prosenttia päätyi suoraan Kuntaliiton kassaan. Avaintan hallituksessa katsottiin, että summa ei täsmännyt siihen, mitä rahan vastineeksi saatiin.
Hallitus hankki Kuntaliitosta kirjanpitolaskelman, jonka mukaan vuonna 2013 Avaintan palveluiden tuottaminen maksoi Kuntaliitolle puolisen miljoonaa euroa. Kuntaliiton kassaan näytti jäävän katetta selvästi yli 300 000 euroa.
”Se oli raha-automaatti”, Sjöholm kuvaili oikeudessa.
Verojuristina toiminut Sjöholm huomasi lisäksi, että sopimuksessa saattoi piillä veroriski. Kuntaliiton Avaintalle myymistä henkilöstöpalveluista ei maksettu arvonlisäveroa.
Asiaa oli selvitelty verottajan aloitteesta hallinto-oikeudessa jo aiemmin, mutta Sjöholm katsoi, että käytännön siunannut päätös oli perustunut Kuntaliiton antamaan väärään tietoon.
Oikeudelle oli kerrottu, että palvelu olisi omakustanteista eli hinta vastaisi Kuntaliitolle aiheutuvia kuluja.
Jos verottaja katsoisi toiminnan tuottavan rahaa ja ryhtyisi perimään maksamattomia arvonlisäveroja takaisin usealta vuodelta, summa nousisi helposti satoihintuhansiin tai jopa yli miljoonaan euroon.
Hallituksessa pelättiin, että sen jäsenet voisivat joutua itsekin vastuuseen maksamattomista veroista.
Avaintan hallitusta huolestuttivat siis työntekijöiden puute, palveluiden hinta ja veroriski. Kuntaliitto näytti tienaavan rutkasti rahaa Avaintan jäsenyritysten kustannuksella. Kaikki jäsenet eivät edes olleet kuntien omistamia.
Hallitus pohti sitäkin, että Avainta hankkisi oman toimiston, tekisi pesäeroa Kuntaliittoon ja ottaisi työntekijöitä omalle palkkalistalleen. Nämä aikeet jäivät toteutumatta. Kuntaliitto vastusti jyrkästi sitä, että Avainta palkkaisi suoraan omat työntekijänsä.
Syksyllä 2013 Avaintan hallitus irtisanoi sopimuksen Kuntaliiton kanssa ja määräsi toimitusjohtaja Tonterin valmistelemaan uuden sopimuksen neuvotteluja.
Koska toimitusjohtaja oli Kuntaliiton palkkalistoilla, hän joutui neuvottelemaan oman esimiehensä eli työmarkkinajohtaja Markku Jalosen kanssa. Asetelma oli työntekijälle kiusallinen varsinkin, kun Avaintan hallituksen aikeet eivät lainkaan miellyttäneet Jalosta.
Kuntaliiton puolella nimittäin katsottiin, että käynnissä oli vallankaappausyritys, jossa Avaintaa oltiin viemässä liiton valtapiiristä kohti Elinkeinoelämän keskusliittoa.
Avaintan hallituksen tuolloinen jäsen, sittemmin myös Kevan toimitusjohtajana työskennellyt Jukka Männistö keskusteli tilanteesta Timo Kietäväisen kanssa yhteisellä ulkomaanmatkalla. Kietäväinen esitti siellä uhkavaatimuksen.
”Jos yhdistyksen hallitus ei vetäydy, Kuntaliitto tulee osoittamaan koko kuntakentälle kirjeen, että Avainta ei jatkossa enää edusta yhtiöitä, vaan perustetaan uusi yhdistys”, Männistö kertoi oikeudessa Kietäväisen sanoneen.
Kietäväisen mielestä kyseessä ei ollut uhkaus vaan keskustelu, jossa hän kertoi Avaintan merkityksestä kuntien yhtiöille ja kuntakonserneille.
Uudesta sopimuksesta kuitenkin neuvoteltiin ja lopulta sellainen tehtiin tammikuussa 2014. Sopimuksessa todettiin, että Kuntaliitto laskuttaa sen mukaan, miten Avainta käyttää liiton myymiä palveluita. Lisäksi kirjattiin, että Kuntaliitto vastaa veroriskistä.
Avaintan hallitus näytti saaneen ainakin erävoiton Kuntaliitosta.
Sopimuksenteon jälkeen työmarkkinajohtaja Jalonen ei ollut tyytyväinen.
Huhtikuussa 2014 Avaintan hallituksen jäsenet valmistautuivat vuosikokoukseen, josta odotettiin samanlaista kuin ennenkin: hoidetaan muodollisuudet ja juodaan kahvit.
Hallituksen varajäsen, Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:n toimitusjohtaja Liisa Sarjala sai ennakkovaroituksen vähän ennen kokousta.
”Kaupungin henkilöstöjohtaja soitti ja kertoi, että teillä taitaa olla tulossa jännittävä kokous”, hän kertoi oikeudessa.
Hallitus yllättyi, kun Kuntatalolle saapui runsaasti väkeä.
Hallitus oli perinteiseen tapaan valmistellut listan ehdotuksesta hallituksen jäseniksi. Kesken kokouksen salista kuului Markku Jalosen ääni: ”täällä olisi toinenkin lista”.
Työmarkkinajohtaja Jalosella oli läsnäolo-oikeus Avaintan kokouksissa. Hän oli ollut muutenkin aktiivinen ennen kokousta.
”Jäsenistön keskuudessa oli erilaisia näkemyksiä siitä Avaintan linjasta. Kävin toki keskusteluja jäsenistön kanssa”, hän kertoo Suomen Kuvalehdelle.
Yllätyslista voitti ja hallitus meni uusiksi. Uudeksi puheenjohtajaksi nousi taas Kuntaliiton oma mies, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Avaintan hallitus vaihtui, mutta toimitusjohtaja Tonteri jäi. Jalonen ja Kietäväinen halusivat myös hänestä eroon.
Tonteri oli äänestänyt vuosikokouksessa YTHS:n valtakirjalla vanhan hallituksen valmistelemaa listaa, koska se olisi säilyttänyt YTHS:n hallituspaikan.
Tämä oli uuden hallituksen jäsenten mielestä raskauttavaa, vaikka toimitusjohtaja oli toiminut valtakirjan antajan nimenomaisen tahdon mukaisesti. Jo uuden hallituksen ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin toimitusjohtajan asemaa, vaikka hallitus ei ollut vielä edes tavannut häntä.
Varajäsenen paikalta hallitukseen noussut Sarjala ihmetteli tapahtumia.
”Monesti koen kokouksissa niin, että asiat etenevät liian hitaasti. Tässä kohtaa muistan ajatelleeni, että putosin kelkasta. Juttu menee eteenpäin tosi nopeasti”, hän muisteli oikeudessa.
Uusi hallitus päätti valtuuttaa työryhmän valmistelemaan seuraavaan kokoukseen esityksen toimitusjohtajan asemasta. Työryhmään kuuluivat puheenjohtaja Kietäväinen, Jalonen ja varapuheenjohtaja, Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.
Liisa Sarjala alkoi käydä läpi vanhoja hallituksen pöytäkirjoja ja muuta materiaalia selvittääkseen, oliko toimitusjohtaja laiminlyönyt tehtäviään kuten edellisessä kokouksessa oli väitetty. Seuraavassa kokouksessa Sarjala ilmoitti, ettei ollut löytänyt pöytäkirjoista viittauksia laiminlyönteihin.
”Siinä kohtaa sain hyvin napakan vastauksen salin toiselta puolelta: turha tässä on enää vatuloida, kun luottamusta ei ole, niin luottamusta ei ole”, hän kertoi oikeudessa.
Kokouksessa Jalonen kaivoi esiin etukäteen valmiiksi laaditun otteen päätöspöytäkirjasta, jossa todettiin, että toimitusjohtaja Tonterin palveluita ei enää osteta Kuntaliitolta.
Päätös syntyi yksimielisesti.
Kuntaliitto oli myös tilannut sopimusluonnoksen toimitusjohtajan työsuhteen päättämiseksi jo ennen kuin Avaintan kokous oli siitä mitään päättänyt. Asiat oli pedattu valmiiksi etukäteen.
Tonteri katsoo tilanteensa olleen mahdoton.
”Minun piti ajaa Avaintan etua, minut palkattiin Avaintan kippariksi. Se oli työsopimukseni mukainen tehtävä. Tilanne kärjistyi, kun Avaintan ja KT:n intressit olivat erilaisia”, hän sanoo.
Entinen toimitusjohtaja sanoo, että työehtosopimuksien tekeminen hiersi. Hänen mukaansa Jalonen ei halunnut Avaintan neuvottelevan jäsenyrityksilleen työnantajan kannalta parempia työehtosopimuksia kuin Jalosen vetämä Kuntatyönantajat oli neuvotellut.
Oikeudessa Jalonen totesi, ettei hän muista mitään erityistä kiistelyä asiasta. Hän painotti, että vuoropuhelu Kuntatyönantajien ja Avaintan välillä oli tärkeää, koska molemmat neuvottelivat samojen osapuolten eli ammattiliittojen kanssa.
Avaintan entinen hallituksen puheenjohtaja Hannu Tulensalo kehui oikeudessa toimitusjohtajan työskentelyä ”täysin moitteettomaksi”.
Toimitusjohtaja Tonteri ei suostunut Kuntaliiton tarjoamaan sopimukseen, minkä jälkeen liitto määräsi hänet muihin tehtäviin, selvittämään paikallista sopimista kunnissa. Hänet siirrettiin pois omalta erityisalueeltaan, yritysmaailman edunvalvonnasta.
Tonteri kutsuu tehtävää ”hanttihommiksi”, Kuntaliiton mukaan kyse oli ”erityistehtävästä”.
Turhautunut toimitusjohtaja päätti itse työsuhteensa joulukuussa 2014 purkuperusteella. Lain mukaan työntekijä voi purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö velvoitteitaan vakavasti.
Toimitusjohtaja sanoo lähteneensä pakon edessä, koska muuta mahdollisuutta ei ollut. Hän siirtyi pian uuteen työpaikkaan. Tonterin mukaan Kuntaliitto aiheutti itse ”epälojaalilla ja epäasiallisella menettelyllään” työn loppumisen Avaintassa.
Entinen toimitusjohtaja syyttää Jalosta ja Kietäväistä epäasiallisesta kohtelusta: muun muassa työtehtävien suorittamisen estämisestä ja vaikeuttamisesta.
Kietäväinen ja Jalonen kiistävät kiusaamisen. Jalonen kutsuu sitä mustamaalaukseksi.
”Oli muuten elämäni ensimmäinen kerta, kun tällainen syytös minulle esitettiin”, Kietäväinen sanoi oikeudessa.
Kuntaliitossa toimineet Kietäväinen ja Jalonen ovat omasta mielestään toimineet muutenkin asiallisesti.
Liiton asianajaja Petteri Uoti sanoi oikeudelle, että Kuntaliitolla ”ei ollut näkymää” Avaintaan, joka teki itsenäisenä yhdistyksenä omat päätöksensä.
Kuntaliiton palveluiden väitetyn ylilaskutuksen osalta liiton edustajat selvittivät oikeudelle, ettei Avaintan vanhan hallituksen saamaan laskelmaan ole luottamista.
Heidän mukaansa työtä Avaintan eteen tehtiin Kuntaliitossa muutenkin eivätkä kaikki kulut näy paperissa.
Entinen toimitusjohtaja vaatii Helsingin käräjäoikeudessa Kuntaliitolta noin 200 000 euron korvauksia.
Kuluja hänelle on kertynyt 44 000 euroa. Kuntaliittokin on käyttänyt käräjöintiin runsaasti rahaa. Se löi oikeudessa pöytään 140 000 euron asianajolaskun.
Oikeuden ratkaisua riitaan odotetaan toukokuussa.