En tiedä, kuinka käy, mutta yritän silti

Päästökäyrät kipuavat, helleaallot, tulvat ja metsäpalot kylvävät tuhoa. Kulkutaudit leviävät.

Kulunut kesä ja ilmastopaneelin elokuussa julkaistu osaraportti osoittavat, ettei kauhuskenaarioiden rakentelu vaadi suurta mielikuvitusta.

Näytelmäkirjailija, dramaturgi Ilja Lehtinen kirjoitti kaksi vuotta sitten blogiinsa pitkän ja perusteellisen esseen, jossa mietti, onko toivolle sijaa ilmastotuhon maailmassa. Kirjoitus herätti runsaasti keskustelua verkossa, ja Helsingin Sanomat noteerasi sen kulttuurisivuillaan.

Lehtinen myönsi, että elämää on ekokatastrofien varjostamassa tulevaisuudessakin: ”Mutta minulle se on tästä lähin ilman toivoa huomisesta. Ilman toivoa mistään tulevasta.”