EK potkaisi pallon SAK:n alueelle – ja PAM PAM PAM: Se oli siinä
Uutisanalyysi: Sipilän hallituksella on pelikirja hukassa.
Yritysten kilpailukyvyn parantamiseen on nyt sitoutunut noin 80 prosenttia palkansaajista. Tämä tarkoittaa yli 1,7 miljoonaa työntekijää, jotka kuuluvat johonkin suomalaiseen ammattiliittoon.
Tämä ei riitä Elinkeinoelämän keskusliitolle, joka vaatii kaikkia SAK:laisia liittoja mukaan kilpailukykysopimukseen.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies potkaisikin kilpailukykypallon banaanipotkuna takaisin SAK:n puolustusalueelle, jossa pelihuumori on hyytynyt pahemman kerran.
Häkämiehen mielestä 40 prosenttia SAK:laisista ei voi jäädä pois sopimuksen piiristä. Kilpailukykysopimuksen hylkäsi viisi SAK:hon kuuluvaa liittoa, isoimpana Palvelualojen ammattiliitto PAM, johon kuuluu noin 230 000 jäsentä.
PAMin puheenjohtaja Ann Selin ei voinut hyväksyä, että naisvaltaiselta alalta nipistetään palkkoja ja lisätään työaikaa ilman, että Sipilän hallitus tekisi veronkevennyksiä.
Veronmaksajien kokonaisverotus nousisi kilpailukykysopimuksen myötä muun muassa kasvavina työeläkemaksuina. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei kuitenkaan ole antanut mitään takeita siitä, että veronkevennyksiä on luvassa.
Vahvasti näyttääkin siltä, että EK:n potkaisema pallo kyllä kuoletetaan SAK:n puolustusalueelle, mutta sen jälkeen se potkaistaan sivurajasta yli, eikä pallonhakijaa hevin ilmaannu.
Esimerkiksi PAMin järjestöpäällikkö esiintyi jo niin, että PAMin kanta tuli selväksi.
”PAM lähtee neuvottelemaan ihan normaalisti omia sopimuksiaan. Ensimmäiset neuvottelut alkavat jo maaliskuun lopussa. Muut liitot lähtevät kokeilemaan neuvotteluja yhteiskuntasopimuksen mukaisesti. Kesäkuussa tiedetään tulokset”, PAMin järjestöpäällikkö Niina Koivuniemi sanoi Iltalehdelle.
Se siitä kilpailukykysopimuksen kattavuudesta.
Työnantajien näkökulmasta saatiin sovittua kuitenkin jotain hyvääkin. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly mainitsi, että SAK on valmis niin kutsuttuun ”Suomen malliin”, joka oikeasti on suora kopio Ruotsista.
Toteutuessaan tämä Suomi–Ruotsi-malli tarkoittaa sitä, että syksyn 2017 keskitetyn palkkaratkaisun jälkeen työmarkkinoilla siirryttäisiin malliin, jossa vientiliitot päättäisivät suomalaisten palkkatasosta.
Malli on käytännössä sama jota SAK ehdotti jo syksyllä 2015, mutta silloin akilleenkantapääksi muodostui EK, Akava ja STTK. Ne eivät olleet mukana sopimuksessa.
Saa nähdä, mitä pääministeri Sipilä tekee. Pallon haltuunotto on vaikeaa, kun hallituksella ei ole suunnitelmaa B eikä pakkolakeja voida perustuslain takia toteuttaa.
No huh huh, mitä pallottelua.