Ulkomainen fiktio
Friða Ísberg kirjoittaa yhteiskunnasta, jossa myötätuntoa ei heru myötätunnottomille. Oksana Vasjakinan Haava on poltettavien kirjojen listalla Venäjällä.
Jennifer Egan
Piparkakkutalo
Suom. Helene Bützow
407 sivua
Tammi
Teknomiljardööri ilmestyy newyorkilaisen älymystön illanistujaisiin valehenkilöllisyyden turvin. Hän ihmettelee isäntäväen pullistelevia kirjahyllyjä. Lukevatko ihmiset vielä? Kotimatkalla hän lehteilee James Joycen Odysseus-klassikkoa, jonka on ottanut rekvisiitaksi. Joyce yritti tehdä kaunokirjallisin keinoin sen, minkä miljardööri on tehnyt sovelluksella: vanginnut kokonaisen aikakauden tietoisuuden. Henkilöhahmossa tiivistyy sävykäs yhteiskuntakritiikki. Jennifer Eganin Aika suuri hämäys sai 2011 Pulitzerin. Samanlainen tarinallinen rihmasto on Piparkakkutalo. Ytimessä häilyy kysymys: onko autenttinen elämä mahdollista maailmassa, jossa vallitsevana pyrkimyksenä on esiintyä parhaana versiona itsestään.
Tommi Melender
Annie Ernaux
Nuori mies
Suom. Lotta Toivonen
40 sivua
Gummerus
Annie Ernaux’n tyyli on jälleen toteavaa ja analyyttistä, ilman maalailuja tai metaforia. Kuuluisa viisikymppinen naiskirjailija kertoo suhteestaan lähes 30 vuotta nuorempaan opiskelijamieheen. Nainen haluaa haastaa sovinnaisuussääntöjä ja olla sama pahennusta herättävä tyttö kuin 18-vuotiaana. Hän katsoo miehen kautta nuorta itseään. Teos käsittelee ajan kulumista, yritystä hallita sitä. Patriarkaalinen asetelma – vanhempi mies hallitsee nuorta naista – käännetään nurin. Kirjaa on kuitenkin vaikea lukea feministisenä sankaritarinana. Ernaux ei tee asioita liian helpoksi.
Herman Raivio
