Dokumentti Alpo Rusista: Supon mielivaltainen ajojahti

Alpo Rusi
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Alpo Rusi
Alpo Rusi kertoo elokuvassa tarinaansa muun muassa raunioituneessa tehtaassa New Yorkissa. Kuva First Floor Productions

Pekka Lehdon ohjaama Epäilyksen varjossa saa ensi-iltansa Helsingissä tiistaina alkavilla DocPoint -dokumenttielokuvafestivaaleilla. Elokuva kertoo vakoilusta syytetyn Alpo Rusin tarinan hänen omasta näkökulmastaan.

Rusiin kohdistuneet syytökset aiheuttivat 2002 valtavan kohun, joka vahingoitti hänen mainettaan ja horjutti vakavasti hänen terveyttään.

Asiaa puitiin julkisuudessa kuukausikaupalla. Se on ymmärrettävää – syytettynä oli ulkoministeriön korkea virkamies ja presidentti Martti Ahtisaaren entinen neuvonantaja, jota uhkasi enimmillään elinkautinen vankeus.

Suojelupoliisi epäili Rusin toimineen Itä-Saksan turvallisuuspalvelun Stasin vakoojana 1969-1976 ja luovuttaneen sille kaikkiaan 88 asiakirjaa. Tutkinta kesti yli vuoden ja päättyi lopulta Rusin voittoon: valtionsyyttäjä Jarmo Rautakosken mukaan todistusaineisto ei riittänyt syytteeseen ”törkeästä vakoilusta”.

Elokuva syyttää Supoa ammattitaidottomasta tutkinnasta ja keskeneräisten tutkimusten vuotamisesta ulkopuoliselle.

Poliitikot tiesivät

Rusiin kohdistuneista epäilyistä huhuttiin poliitikkopiireissä kuukausia ennen kuin niistä kerrottiin hänelle itselleen.

Ahtisaari kuuli asiasta helmikuussa 2002. Rusille tilanne alkoi valjeta pari kuukautta myöhemmin, kun Yleisradion toimittaja soitti hänelle. Supo otti häneen yhteyttä toukokuussa. Mediasirkus pääsi valloilleen syyskuussa, kun kuulusteluista kerrottiin televisiouutisissa.

Lehto vyöryttää todistajiksi poliitikkoja ja asiaan vihkiytyneitä toimittajia. Kriittisimmän puheenvuoron käyttää toimittaja Aarno ”Loka” Laitinen. Hän ihmettelee, miksi Rusi ei muista, kuka järjesti hänelle aikoinaan opiskelustipendin DDR:ään.

Asiaa sietääkin hämmästellä. Kysymyksessä oli Peter Grimm, Stasin Helsingin asemapäällikkö, joka värväsi Alpon veljen Jukka Rusin vakoojaksi.

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio, tuolloinen sisäministeri Ville Itälä, Supon tutkinnanjohtaja Hannu Moilanen ja monet muut kieltäytyivät haastatteluista. Lehto ei pidä tätä ongelmana.

”Myös kieltäytyminen on puheenvuoro”, hän sanoo.

Elokuvan ehdoton päähenkilö on kuitenkin Rusi itse. Hän kertoo ahdistuneena katkeraa tarinaansa kesämökillä, Helsingissä, New Yorkissa, Berliinissä ja Bernissä, jossa hän toimii nykyisin suurlähettiläänä.

Lehto tukee Rusin viljelemää käsitystä, jonka mukaan hänet valittiin syntipukiksi, jotta suuremmat kalat pääsisivät pälkähästä, kun suomettuneen Suomen salaisuuksia selvitetään.

”Rusin avulla yritettiin putsata pöytä ennen kuin muita epäilyjä ryhdyttäisiin avaamaan. Kalevi Sorsa ja hänen aseenkantajansa olivat vuosikymmeniä yhteistyössä Neuvostoliiton ja DDR:n vakoojien kanssa”, Lehto sanoo.

Rusin puheet poliittisesta ajojahdista eivät kuulosta uskottavilta, sillä hänen poliitikko-uransa oli vasta alkamassa.

Rusin mukaan syytteet olivat kosto, koska hän oli ”astunut jonkun isokenkäisen varpaille”.

Elokuva ei sisällä varsinaisesti uutta. Kiinnostavimmat haastateltavat ovat entinen Stasi-upseeri ja suurlähettiläs Gerd Maget sekä Stasi-tutkija Helmut Müller-Engers. He kertovat, että tuhannet ihmiset päätyivät Stasin henkilökortistoon tietämättään, sukulaisuuden tai tuttavuuden perusteella.

Müller-Engers arvelee, että Alpo Rusista laadittiin henkilökortti, koska hänen veljensä Jukka Rusi oli Stasin agentti. Tämän Supokin olisi saanut helposti selville kysymällä Berliinistä.

Rusi vaati valtiolta puolen miljoonan euron korvauksia. Hän sai hovioikeuden päätöksellä 27 000 euroa henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä.

Epäilyksen Varjossa esitetään DocPoint -dokumenttielokuvafestivaaleilla 28.1. Elokuva esitetään myöhemmin Ylen TV2:n Dokumenttiprojekti-sarjassa.