Clash of Clans -pelissä näkyy uusi kulttuurienvälisyys: Ihminen ja kansallisuus erotettu toisistaan

Eri kielet pitäisi nähdä ymmärryksen ja ajattelun kehittäjinä, kirjoittavat tutkijat.

kieltenopetus
Teksti
Lotta Lehti Minna Seppänen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kukaan ei tiedä, minkä kielen taitajia tarvitaan 30 vuoden päästä. Kieltenopiskelu avaa kuitenkin aina ovia eri maiden taiteeseen, ruokakulttuuriin ja tapoihin, kirjoittavat kielitieteilijät.

Teksti on lyhennelmä Kanava-lehdessä 5/2015 ilmestyneestä artikkelista Kielten opiskelu vähenee – kapeneeko kielitaito?

 

Suomen uusi hallitus kirjasi toukokuussa julkistettuun ohjelmaansa tavoitteita kielten opiskelun kehittämiseksi. Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua, hallitus linjasi. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti.

Hallituksen tavoite lisätä ja monipuolistaa kielten opiskelua on perusteltu, sillä valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt Suomessa huomattavasti. Vuonna 1996 noin 13 000 abiturienttia suoritti lyhyen saksan ylioppilaskokeen, vuonna 2014 suorittajia oli enää vajaat 1 900. Ranskan lyhyen ylioppilaskokeen suoritti 1996 noin 3 000 kokelasta, viime vuonna noin 1 200. Tilalle ei ole tullut myöskään mitään muuta valinnaista kieltä. Esimerkiksi lyhyen espanjan kokelasmäärä on pysynyt tuhannen paikkeilla 1990-luvulta tähän päivään.