”CFS-hoito usein verrattavissa kidutukseen”
Tunnettu brittilääkäri kritisoi kroonisen väsymysoireyhtymän hoitoa Suomessa ja muualla Euroopassa.
Brittiläinen krooniseen väsymysoireyhtymään eli CFS:ään (chronic fatigue disease) erikoistunut lastenlääkäri Nigel Speight kritisoi kovin sanoin suomalaissairaaloiden tapaa tutkia ja hoitaa CFS:ään sairastuneita lapsia.
Suomen Kuvalehti kertoi (SK 39/2014) hämeenlinnalaisten Aada Kemppaisen ja Peppi Moilasen saamasta kohtelusta Kanta-Hämeen keskussairaalassa, Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Lastenlinnassa Helsingissä vuosina 2011–2014. Neurologista monisysteemioireyhtymää sairastavat tytöt diagnosoitiin jokaisessa psyykkisesti sairaiksi.
”Voisi hellävaraisesti vihjata, että suomalainen lääketiede on [CFS:n suhteen] pahasti kehityksestä jäljessä”, Nigel Speight sanoo. Hän on hoitanut satoja CFS-lapsia sekä Iso-Britanniassa että muualla Euroopassa yli 30 vuoden ajan ja ollut kirjoittamassa sairauden kansainvälistä hoitosuositusta.
Aada Kemppaisen Lastenlinnassa keväällä 2012 saamaa kohtelua Speight pitää tyyppiesimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun lääkäreiltä puuttuvat välineet monimutkaisen ja huonosti tunnetun sairauden hoitoon. Tytön fyysiset oireet, kuten kuukausia jatkunut kuume, lihas- ja nivelkivut, kova päänsärky ja kurkkukipu sekä puhe- ja kävelykyvyn katoaminen määriteltiin Lastenlinnassa psykosomaattisiksi oireiksi.
”Jos lääkärillä on vain yksi työkalu ja se on vasara, pikku hiljaa kaikki ympärillä alkaa näyttää naulalta”, Speight sanoo.