Caruna vastaan Suomen valtio – Riita sähköverkkojen sallitusta tuotosta on siirtymässä kansainväliseen välitysmenettelyyn 

Sähköverkkoyhtiö Carunan omistajat ovat käynnistämässä kansainvälisen välitysmenettelyn Suomen valtiota vastaan. Ulkoministeriön mukaan riita koskee Energiaviraston päätöstä kaventaa sähköverkon haltijoiden tuottoja. Päätöksen on arvioitu johtavan sähkön siirtomaksujen alenemiseen.  

Yhtiön omistajat jättivät elokuussa pyynnön menettelyn aloittamisesta sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainväliselle ratkaisukeskukselle (Icsid). 

Maailmanpankin alaisuudessa Washingtonissa toimiva Icsid on perustettu vuonna 1966. Se ei ole toistaiseksi koskaan käsitellyt Suomen valtiota vastaan nostettua kannetta. 

Ensimmäisenä asiasta kertoi amerikkalainen Investment Arbitrarion Reporter. Julkaisu seuraa valtioiden ja ulkomaisten sijoittajien riidanratkaisuja.

Caruna ei kommentoinut asiaa Suomen Kuvalehdelle. 

Ulkomaisten sijoittajien hallitsema Caruna on Suomen suurin sähköverkkoyhtiö, joka vastaa viidesosasta maan sähkönjakelusta. Kuluttajia ovat närästäneet hyvää tulosta tekevän yhtiön hinnankorotukset, ja Caruna on esiintynyt usein Suomessa toimivien yritysten mainelistausten häntäpäässä. 

Yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö KRR ja kanadalainen Ontarion opettajien eläkerahasto omistavat kumpikin 40 prosenttia Carunasta. Ruotsalainen eläkeyhtiö AMF ja suomalainen eläkeyhtiö Elo ovat vähemmistöomistajia. 

Washingtoniin on jätetty kaksi välitysmenettelypyyntöä. Ensimmäisen ovat allekirjoittaneet AMF ja omistajien kaksi Hollantiin rekisteröityä tytäryhtiötä. Toisen lähettäjä on ontariolaisten hallitsema brittiyhtiö.  

Pyynnöt nojaavat yli 50 valtion allekirjoittamaan ECT-sopimukseen, joka suojaa sijoittajien rajat ylittäviä energia-alan investointeja. Sopimuksen sovellettavuus EU:n sisäisissä riidoissa on kuitenkin viime aikoina kyseenalaistettu. Britanniasta jätetyn pyynnön tarkoitus voi siis olla varmistaa välitysmenettelyn päätöksen sitovuus.

Energiavirasto säätelee sähköverkkojen omistajien toimintaa eri tavoin, koska ne ovat luontaisia monopoleja. Asiakas ei voi valita verkkoyhtiötään, vaan joutuu maksamaan sen ilmoittaman hinnan sähkön siirrosta. Jotta siirtomaksuja ei voisi nostaa mielivaltaisesti, Energiavirasto määrittelee sähköverkkoyhtiöille kohtuullisen tuoton, jota ne eivät saa ylittää. 

Viime joulukuussa Energiavirasto muutti sääntöjä, joiden perusteella kohtuullinen tuotto lasketaan vuosina 2024–2031. Muutosten seurauksena verkkoyhtiöiden liikevaihto kasvaa hitaammin kuin vanhalla mallilla. Vuonna 2031 ero on arviolta yli 300 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi noin kymmenen prosentin madallusta siirtomaksuihin.  

Energiavirasto perusteli päätöstään muun muassa sillä, että sillä on lupa kehittää sähkönsiirron hinnoittelun laskentamenetelmiä hintojen nousun hillitsemiseksi. 

Sähköverkkoyhtiöt tyrmistyivät päätöksestä. Energiaviraston valvomasta 77 yhtiöstä 70 valitti tammikuussa ratkaisusta markkinaoikeuteen. Valittajien joukkoon lukeutui myös kaksi Caruna-konsernin yhtiötä, kaupungeissa toimiva Caruna Espoo ja haja-asutusalueihin keskittynyt Caruna Oy. 

Viraston päätös tekee sekä aiemmat että tulevat investoinnit sähköverkkoihin kannattamattomiksi, Caruna kirjoitti valituksessaan. Sen mukaan virasto oli painottanut päätöksessään liikaa siirtohintoja, vaikka ne olivat jo valmiiksi ”vähintään kohtuullisella tasolla”. 

Caruna pyysi muiden valittajien tavoin, että markkinaoikeus kieltäisi Energiavirastoa laittamasta päätöstä täytäntöön, kunnes valitus on ratkaistu lainvoimaisesti. Pyyntö evättiin huhtikuussa.    

Markkinaoikeus saattaa ratkaista asian vielä tänä vuonna. Icsidin välitysmenettely voi sen sijaan viedä vuosia.   

Energiaviraston päätöksessä merkittävin muutos entiseen oli se, että vanhojen siirtoverkkojen arvostus jäädytettiin nykytasolle. Sähköverkon laskennallinen nykykäyttöarvo on tärkeä asia verkon omistajalle, sillä se määrää, kuinka suuri kohtuullinen tuotto yhtiölle sallitaan. 

Suomen sähköverkkojen laskennallinen nykykäyttöarvo on 12,5 miljardia euroa, mutta yhtiöiden kirjanpidon mukaan niiden arvo on 7,4 miljardia euroa, Energiavirastosta kerrotaan. 

Verkkojen todellinen arvo on korkeampi kuin niiden kirjanpitoarvo, sillä monessa yhtiössä on kirjattu vanhoja toimivia verkkoja nollan arvoisiksi, sanoo viraston johtaja Veli-Pekka Saajo. Toisaalta verkkojen laskennallinen nykykäyttöarvo kohosi hänen mukaansa vuosien mittaan liian korkeaksi, koska laskukaavan inflaatiotarkistukset olivat ylimitoitettuja.  

Verkkojen aiheettoman korkean laskennallisen arvon takia suomalaiset sähkönkäyttäjät ovat maksaneet sähkönsiirrosta satoja miljoonia euroja vuodessa liikaa, arvioi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n johtaja Markus Collan huhtikuussa. 

Mitä enemmän yhtiö on investoinut, sitä enemmän se on voinut laskuttaa asiakkailtaan. Investointeja ovat lisänneet myös valtion vaatimukset sähköverkkojen toimintavarmuudesta.  

Koska investoinneille on ollut luvassa korkea ja lähes takuuvarma tuotto, sähköverkkoyhtiöt ovat ottaneet runsaasti velkaa niitä varten. Velkavivun ansiosta esimerkiksi Caruna Oy:n oman pääoman tuotto on ollut lähes 30 prosenttia. 

Viime vuonna Caruna-konsernin liikevaihto oli 494 miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus siitä oli peräti 43 prosenttia. Osinkoja yhtiö jakoi omistajilleen 130 miljoonaa euroa.  

Ulkoista velkaa Carunalla on 2,6 miljardia euroa. Lisäksi sillä on lähes 0,8 miljardia euroa osakaslainaa, josta se maksaa 8,5 prosentin korkoa ulkomaiselle emoyhtiölleen. 

Sähköverkkojen arvon jäädyttäminen laskee niiden omistajan kohtuulliseksi katsottavaa tuottoa vuosi vuodelta. Tämä vaikeuttaa uuden rahoituksen hakemista. Verkkoja ei voi myöskään enää entisessä määrin käyttää vanhojen velkojen vakuutena. 

”Joudumme kiinnittämään entistä enemmän huomiota yksittäisten investointien kannattavuuteen. Lisäksi meidän on varmistettava, että luottoluokituksemme säilyy, jotta saamme jatkossakin rahoitusta”, sanoi Carunan toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori helmikuussa. 

Samassa yhteydessä Caruna ilmoitti rahoitusongelmien takia investoivansa verkkoihin tänä vuonna puolet vähemmän rahaa kuin viime vuonna. Pudotuksen suuruus on 60 miljoonaa euroa. Huhtikuussa yhtiö kertoi, että uusien sähköliittymien toimitusajat pitenevät samasta syystä. 

Liittymien voimakkaasti kasvanut kysyntä pahentaa tilannetta entisestään. Kun asiakas pyysi kesällä uutta sähköliittymää, Caruna lupasi toimittaa sen ensi huhtikuussa, kertoo Salon Seudun Sanomat. Yhtiön itsensä mukaan jopa teollinen investointi olisi jouduttu perumaan, koska se ei kyennyt tarjoamaan verkkoyhteyttä.  

Energiaviraston päätöksestä huolimatta osa verkkoyhtiöistä on ilmoittanut tänä vuonna sähkön siirtohintojen korotuksista. Tämä perustuu siihen, että kaikki yhtiöt eivät ole viime vuosina pyytäneet sähkön siirrosta niin kovaa hintaa kuin olisi ollut sallittu. 

Esimerkiksi Caruna Oy:n asiakkaiden hinnat nousivat tämän kuun alusta lukien keskimäärin 3,4 prosenttia. Aiemmin laskuttamatta jääneet rahat on tarkoitus kerätä neljässä vuodessa.  

Juttua on muokattu 13.9.2024 klo 15.09: Täydennetty jutun alkuun ulkoministeriö tiedon lähteeksi.

Tarkennus 17.9.2024 klo 13.19: Carunan oman pääoman tuottoa koskevaan kohtaan on tarkennettu, että kyse on Caruna Oy:n tuotosta.