Avaruus ei enää yllätä Suomeakaan?
Avaruuden tarkkailua ESAn optisella maa-asemalla Teneriffalla. Kuva ESA.
Avaruuden uhat eivät enää pääse yllättämään Suomeakaan äkkiarvaamatta, sillä maamme on juuri liittynyt Euroopan avaruusjärjestön ESAn tilannetietoisuusohjelmaan. Se on hanke, jolla yritetään varautua Maata mahdollisesti uhkaavista avaruuden kappaleista ja ilmiöistä. Keskeinen paikka tarkkailussa on Teneriffalla sijaitseva ESAn optinen maa-asema.
Tilannetietoisuusohjelma eli SSA jakaa mahdolliset uhat kolmeen tyyppiin.
Maata kiertävien kappaleiden, kuten toiminnassa olevien satelliittien ja avaruusromun liikkeet ja mahdolliset törmäykset yritetään tuntea ja ennakoida mahdollisimman hyvin. Tällaisia, vähintään nyrkin kokoisia keinotekoisia kappaleita lasketaan nykyisin olevan planeettamme ympärillä noin 16 000.
Tarkasti seurataan myös avaruussäätä, johon kuuluvat Auringon tila, aurinkotuulet sekä Maan magnetosfäärin, ionosfäärin ja termosfäärin ilmiöt. Tavoitteena on varautua avaruusmyrskyihin, jotka saattavat vaurioittaa avaruudessa olevia satelliitteja ja ihmisiä sekä vaikuttaa hyvinkin haitallisesti Maan pinnalla oleviin järjestelmiin, kuten kaasu- ja sähköverkkoihin.
Kolmanneksi pidetään silmällä Maan lähelle tulevia aurinkokunnan pienkappaleita, joiden radat leikkaavat Maan rataa tai kulkevat vaarallisen läheltä. Satojen metrien kokoinen kappale saisi törmätessään aikaan suurta tuhoa, mutta jos lähestyvä vaara havaitaan ajoissa, voidaan kehittää tapoja törmäyksen estämiseksi tai vaikutusten minimoimiseksi. Tunnetuimpia tulevaisuudessa Maan lähelle tulevia tämän kokoluokan asteroideja on 99942 Apophis, joka vuonna 2029 ohittaa Maan noin 32 000 kilometrin päästä. On mahdollista, että jos asteroidi silloin osuu ns. grafitaatioreikään, se voi seitsemän vuotta myöhemmin törmätä Maahan. Tämän todennäköisyys on tosin vain 1:45000. Vaarallisempi tilanne uhkaa vuonna 2880, jolloin asteroidi 1950 DA törmäystodennäköisyys on 1:300.
Suomen ja Luxemburgin liityttyä SSA-ohjelman valmistelevaan vaiheeseen (SSA-PP) siinä on mukana 13 ESAn jäsenmaata. Koko joukko yhdessä määrittelee ohjelman yleisrakenteen ja mm. tietojen hankinta- ja jakamismenettelyt. Suomi, jolla on pitkät perinteet avaruussään ja sähkömagneettisten ilmiöiden, kuten revontulien, tutkimisessa ja mittaamisessa haluaa mukaan myös hankkeen avaruussääosaan, jonka vetäjänä toimii jo nyt suomalainen Juha-Pekka Luntama.
Vuonna 2008 alkanut valmisteleva vaihe jatkuu vuoteen 2012, jonka jälkeen päätetään tulevista tämän vuosikymmenen hankkeista.
Ohjelman tuottamalle tilannetiedolle on avaruushallinnon sekä turva- ja pelastusviranomaisten lisäksi paljon muitakin käyttäjiä, esimerkiksi tutkijat, satelliitti- ja tietoliikenneoperaattorit, energiateollisuus, sääpalvelut ja liikenne.