Apuna-yhdistyksen pyörittäjä ohjaili avustuksia lähipiirilleen – järjestö myös harhautti Kelaa: ”Se on tietysti kieroilua”

Syyskuussa 2024 avustusjärjestö Apunan toimintaa pyörittänyt Merja Rantasalmi lähetti tekstiviestin vähävaraisten perheiden avustamisesta kiinnostuneelle henkilölle.

Viestissä oli avustettavan miehen nimi, tieto siitä, että hänen kanssaan asui kaksi teini-ikäistä lasta, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

”Mobile pay käytössä”, Rantasalmi kirjoitti.

Rahankeräysluvat myöntävä Poliisihallitus pitää rahankeräyksenä toimintaa, jossa ”rahaa kerätään yleisöön vetoamalla ja vastikkeetta”. Pyynnön ei tarvitse olla suora, vaan hienovaraisempikin riittää.

Yksittäisen viestin lähettäminen yhdelle yksittäiselle vastaanottajalle ei välttämättä täytä rahankeräyksen määritelmää. Rahan jakamisesta vihjaavien avunpyyntöjen välittäminen laajemmalle ja määrittelemättömälle joukolle täyttää.

Apunan toimijat jakoivat perheilmoituksia suljetussa Facebook-ryhmässä ja välittivät niitä suoraan ihmisille, jotka olivat avustaneet järjestöä. Heitä oli paljon: yhdistyksen Poliisihallitukselle toimittamasta kirjanpidosta käy ilmi, että Apuna keräsi vuosina 2017−2022 avustuksina yhteensä lähes 1,4 miljoonaa euroa.

Yhdistyksen viimeinen rahankeräyslupa umpeutui helmikuussa 2022. Sen jälkeen yhdistys oli saanut pienkeräysluvan, jonka yläraja oli ylitetty.

Rantasalmi ei kertonut lupa-asioista avun tarjoajalle. Hän jätti kertomatta myös, että hänen avustettavaksi tarjoama mies oli hänen poikansa ja lapset hänen lapsenlapsiaan.

Mainitsematta jäivät myös pojan helmikuussa 2024 saamat rikostuomiot muun muassa huumausainerikoksista. Tuomion mukaan poliisi oli löytänyt pojan ja toisen miehen hallusta 36,6 grammaa amfetamiinia. Poika tuomittiin yhteensä kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. 

Suomen Kuvalehden keräämien tietojen mukaan Apuna on ohjaillut tukea muillekin Rantasalmen lähipiiriin kuuluville ihmisille. Yhdistys on ohjannut tukea myös ihmisille, jotka eivät verotiedoista päätellen ole pienituloisia.

Rantasalmi vahvistaa Suomen Kuvalehdelle sukulaissuhteet ja myöntää, ettei aina kertonut niistä lahjoittajille.

”Tuossa on niin jumalaton kiire silloin, kun näitä tekee, valvoin yötä päivää monta kertaa”, hän sanoo SK:lle.

”Kun tulin Apunan avustusryhmään alkuaikoina, yhdellä sen pyörittäjällä oli siellä oma perheilmoitus. Sitten laitoin ilmoituksen pojallenikin.”

Rantasalmen mukaan hän jakoi poikansa perheilmoituksen ryhmässä vain kerran, vuonna 2016 perustetun Apunan toiminnan alkuaikoina. Sen jälkeen hän välitti poikansa yhteystietoja suoraan ihmisille, jotka etsivät avustettavaa perhettä.

”Ei se [sukulaisuus] ole salaisuus koskaan ollut, mutta välillä se jäi sanomatta”, Rantasalmi sanoo.

Avustajia on ohjattu antamaan rahaa myös kiertoteitse. Avustushaluisia ihmisiä on kehotettu siirtämään rahaa välikätenä toimivalle ihmiselle, jonka on kerrottu toimittavan summan perille varsinaiselle avuntarvitsijalle.

Bulvaanijärjestelyjen tarkoituksena on ollut estää hätäapua vaikuttamasta avunpyytäjien Kansaneläkelaitokselta saamaan toimeentulotukeen.

”Se on tietysti kieroilua Kelaa kohtaan”, Rantasalmi sanoo.

Hän perustelee harhauttamista toimeentulotuen riittämättömyydellä.

”Sä varmaan itse ymmärrät, että ihan pelkällä toimeentulotuella ei vaan tule toimeen.”

Välillä yhdistys on ottanut itse välittäjän roolin. ”Rahaa voi laittaa Apunan tilille [—] siirrämme sen kerralle heille”, Rantasalmi kirjotti helmikuussa 2023 potentiaaliselle avustajalle lähettämässään perheilmoituksessa. Yhdistyksellä ei tuolloin ollut voimassa olevaa rahankeräyslupaa.

Apuna aiheutti helmikuussa kohun levittämällä nopeasti valheelliseksi paljastunutta ”Pekan” tarinaa. Koulukiusaamiseen ja itsemurhaan viitannut kertomus lapsesta sai yli 300 ihmistä lahjoittamaan yhteensä yli 14 500 euroa. Yhteystiedot välitti Apuna.

Nyt Hämeen poliisi tutkii tapausta petoksena. Epäiltynä on kolme ihmistä. Rantasalmea ei epäillä. Hän kertoo Suomen Kuvalehdelle, ettei häntä ole kuultu tapaukseen liittyen.

Apunaa julkisuudessa näkyvimmin edustanut Heidi Jaari on kertonut myös yhdistyksen tulleen huijatuksi tapauksessa. ”Ei käynyt mielessäkään, että joku voisi tehdä jotain näin sairasta”, Jaari kertoi MTV Uutisille 27. helmikuuta.

Jaarin ja Apunan avustustoimintaa pyörittää valtaosin Rantasalmi. Hänen mukaansa yhdistyksen käytäntönä oli tarkistaa avunpyytäjien avuntarve pyytämällä esimerkiksi Kelan tukien maksamisesta osoittavia tositteita. ”Pekan” tapauksessa tarkistusprosessista oli Rantasalmen mukaan poikkeuksellisesti tingitty.

”Yleensä olen todisteiden suhteen tosi tiukka, mutta empatia meni nyt edelle. Sitten kun lapselle alkoi tapahtua kauheita, asia unohtui”, Rantasalmi kertoi Helsingin Sanomille 27. helmikuuta.

Rantasalmi kertoo pyörittäneensä Apunan toimintaa käytännössä yksin. ”Minä olen tehnyt aivan kaiken, paitsi että en ole ollut lehtihaastatteluissa naamani kanssa”, hän sanoo SK:lle.

Rantasalmen mukaan Jaarin vastuulla ovat olleet median kanssa asioimisen lisäksi ”yhteydet firmoihin”, sekä ”muut isommat asiat”.

Myös Rantasalmi on esiintynyt julkisuudessa satunnaisesti, kun Apuna on ollut positiivisen huomion kohteena. Rantasalmen mukaan hän olisi mielellään kommentoinut myös ”Pekan” tapausta enemmän julkisuudessa, välttääkseen vaikutelman piilottelusta. ”Mutta Heidi [Jaari] kielsi”, Rantasalmi sanoo.

Hänen mukaansa vaikenemisohje oli peräisin Jaarin konsultoimilta kriisiviestinnän ammattilaisilta ja ”joltain laki-ihmiseltä”.

Pekka-huijauksen jälkeen Apunan sosiaalisen median kanavissa kirjoitettiin:

”Meillä ei ole mitään salattavaa ja haluamme asiaan perinpohjaisen selvyyden. Jatkossa tulemme selvittämään entistä huolellisemmin avunsaajien taustoja, ettei väärinkäytöksiä tapahtuisi.” 

Räikeän huijauksen paljastuttua julkisuuteen on tullut muitakin tietoja yhdistyksen toimintaan liittyvistä epäselvyyksistä. Iltalehti ja Suomen Kuvalehti uutisoivat Poliisihallituksen Apunan toiminnasta tekemästä selvityksestä, joka valmistui syyskuussa 2023.

Selvityksen mukaan suurin osa lahjoitusrahoista vaikutti menevän siihen tarkoitukseen, mihin keräyslupa oli saatu. Poliisihallitus totesi kuitenkin yhdistyksen toimineen ”selkeästi vastoin rahankeräyksen järjestämisestä annettuja sääntöjä”.

Selvityksessä Poliisihallitus viittasi rahankäytöstä tehtyihin ”epäluotettaviin” selvityksiin. Marraskuusta 2018 marraskuuhun 2019 ulottuneella tarkastelujaksolla Apunan avustustililtä oli tiliotteiden perusteella otettu 15 000 euroa enemmän kuin järjestö raportoi Poliisihallitukselle nostaneensa. Koska Apunalla ei ollut enää voimassa olevaa rahankeräyslupaa, Poliisihallitus ei ryhtynyt selvittämään, mihin kyseinen 15 000 euroa oli käytetty.

Apunaa pyörittävät kuvailivat antavansa väliaikaista hätäapua esimerkiksi perheille, joilla on pulaa ruuasta.

Marraskuussa 2021 Jaari kertoi Ylen haastattelussa ”valtaosan” järjestön jakamasta tuesta menevän ”välttämättömiin menoihin”, viitaten ruokaan ja lääkkeisiin. 

”Me katsomme Merjan [Rantasalmi] kanssa yhdessä, että se raha menee tarvitsijoille tasaisesti, ettei kukaan saa enemmän kuin toinen ja määrät ovat inhimilliset”, Heidi Jaari kertoi poliisille keväällä 2023, jolloin Apunan rahankäyttöä myös selvitettiin.

Huhtikuussa 2025 Jaari sanoi Suomen Kuvalehdelle Apunan jakaneen ainoastaan ”konkreettista apua”, kuten ruokaa ja vaatteita. ”Kun meillä oli rahankeruulupa, emme koskaan tehneet rahansiirtoja ihmisille”, Jaari väitti.

Poliisihallitukselle yhdistys oli kuitenkin kertonut jakaneensa avustamilleen perheille myös rahaa. Tilisiirto oli järjestön mukaan nopein tapa auttaa.

Suoraan perheille maksettujen summien kokonaismäärästä ei ole arvioita.

Apunan avustusryhmässä on jaettu myös Merja Rantasalmen entisen miniän perheilmoitusta.

Suomen Kuvalehden näkemässä ilmoituksessa ei kerrota hänen ja Rantasalmen lähipiiriyhteydestä. SK:n tietojen mukaan avustuksia on kerätty myös Rantasalmen serkun lapselle.

Julkisten verotietojen mukaan Rantasalmen pojan, ex-miniän ja serkun lapsen ansiotulot ovat niukat, vuosina 2020−2023 korkeintaan runsaat 10 000 euroa.

Verotietojen mukaan Apuna on ohjaillut tukia myös henkilöille, joilla on pienet, mutta säännölliset vuositulot.

Moni avustusten antaja kummasteli samojen perheilmoitusten esiintymistä toistuvasti, jopa useiden vuosien ajan. SK:n näkemässä aineistossa vajaalle kymmenkunnalle ihmiselle on ohjattu apua useita kertoja vuosien ajan. Noin puolet heistä on Rantasalmen Facebook-kavereita.

SK tavoitti kaksi säännöllisesti apua saanutta naista, joiden tulot olivat lähes kaikkina vuosina 2020–2023 olleet keskimäärin noin 30 000 euroa. Molemmat perustelivat avuntarvettaan ulosotolla tai veloilla.

Toisen naisen yhteystietoja Rantasalmi tarjosi vuosien ajan aktiivisesti myös auttajille, jotka kyselivät häneltä avustettavaa perhettä. Kun Apunalta tiedusteltiin, miksi tämä perhe oli oikeutettu niin usein pyytämään apua, jos tarvitsijoita oli paljon, hän kertoi naisen kärsivän niin pahasta aliravitsemuksesta, että on sairastunut epilepsiaan.

SK:lle Rantasalmi kertoo tuntevansa naisen. ”Hän pyörtyilee [nälän seurauksena] ja epäilen, että hän voi kuolla milloin tahansa”, Rantasalmi sanoo.

Toinen SK:n tavoittama nainen oli aktiivinen myös toisessa vähävaraisten avustamista varten perustetussa sosiaalisen median ryhmässä.

”Olen kahden yksinhuoltaja ja ulosoton takia ollut jo vuosia täyttä sinnittelyä ja selviytymistä kuukaudesta toiseen. [—] Pelon sekaisin tuntein mietin ensi viikon hiihtolomaa, kun lapsilla ei ole koulua ja ruokaa menee nyt tuplamäärä”, nainen kirjoitti ryhmässä helmikuussa 2025.

Kolme päivää myöhemmin hän teki julkisen Facebook-päivityksen, jossa oli kuva hiihtomökistä Rukalla. ”Aivan ihana ja tunnelmallinen loma-asunto [—] Tullaan varmasti uudestaan”, nainen kirjoitti.

Huhtikuussa hän etsi vuokra-asuntoihin keskittyneessä Facebook-ryhmässä asuntoa ”nelihenkiselle perheelle”.

”Kaksi työssäkäyvää aikuista ja kaksi teiniä. [—] tulisi olla 4h + keittiö, mielellään rivitalo.”

Kun SK kysyi naiselta hätäavun tarpeesta, hän viestitti olevansa varaton ja velkaa useille perintätoimistoille. Lapin matkaan hän kertoo saaneensa rahat isältään.

Pekka-huijauksen paljastuttua monet Apunalle rahaa lahjoittaneet ovat kyselleet järjestön pyörittäjiltä, mihin heidän antamansa apu on päätynyt.

”Lahjoitin esimerkiksi ylitöillä ansaitsemiani rahoja. Tiedän monia pienituloisia vanhempia, jotka ovat antaneet rahaa Apunan kautta”, yksi yhdistystä avustanut henkilö kommentoi Suomen Kuvalehdelle. Hän arvioi avustaneensa järjestöä yhteensä viiden vuoden aikana noin 2 000 eurolla. 

Toinen lahjoittaja laskee antaneensa perheille ja Apunan tilille neljän viime vuoden aikana noin 5 000 euroa, ”aina rahana”.

”Otin säästöistä rahaa ja annoin sitä, kun ne perheiden tarinat olivat niin raastavia”, hän kertoo.

Lahjoittajat esiintyvät nimettöminä häpeän vuoksi, joka liittyy laajaa julkisuutta saaneeseen tapaukseen.

Apuna ry on julkisesti vakuutellut avoimuuttaan. Siitä huolimatta Heidi Jaari ja Merja Rantasalmi ovat useiden SK:n lähteiden mukaan olleet haluttomia selvittämään lahjoittajille, mihin heidän rahansa ovat päätyneet.

Yksi lahjoittaja oli kokoamassa ”tuhansien eurojen” summaa, joka siirrettiin Apunan tilille.

”Kun myöhemmin kyselin Apunan ryhmässä, mihin korvamerkitsemättömät rahat käytetään, Merja [Rantasalmi] vastaili tosi vihaisesti, että mitä kyselet, kun toiset tekevät hyvää. Sain niskaani some-raivon ja minut poistettiin ryhmästä.”

Kolmas lahjoittaja antoi Apunan kautta yli viiden vuoden ajan rahaa yhteensä noin ”noin kahdentuhannen euron edestä”.

”Useimmiten pyysin perheen yhteystietoja ja vein ruokaa itse. Rahaa lahjoitin vain vähän”, apua antanut kertoo SK:lle.

Hän kertoo halunneensa viedä apua perille itse varmistuakseen, että se menee tarpeeseen.

”Ryhmässä jaetut tarinat olivat välillä niin korkealentoisia, että ajattelin, etteivät ne voi pitää paikkaansa.”

”Jos kysyin niistä, vastaus oli, että älä kysele, kaikki tiedot on tarkistettu. Sitten kysymyksiä herättäneet viestit poistettiin nopeasti.”

Lahjoittajan arvion mukaan erikoisten ilmoitusten määrä lisääntyi vuosien varrella. ”Aluksi niitä oli yksittäisiä. Viimeisen runsaan vuoden aikana enemmän.”

Uskomattomilta kuulostaneissa ilmoituksissa toistuivat hänen mukaansa samanlaiset asiat: ”Oli äärimmäistä koulukiusaamista ja kerrottiin, ettei perheen äiti ole syönyt kahteen viikkoon ja hän on kuolemaisillaan.”

Yhä useammin pyydettiin nimenomaan rahaa. Ruokalahjoitukset eivät avustajan mukaan viime vuosina meinanneet kelvata avunpyytäjille.

”Jos laitoin viestejä ihmisille, että voin tuoda kauppakassin, ilmoita osoite, niin sitä ei haluttukaan.”

”Vuonna 2019 kelpasi kaikki apu. Yhtäkkiä ei kelvannut enää kuin raha.”

Avustajasta muutos tapahtui ”noin vuoden 2023 aikana”.

”Ihmettelin sitä, koska Apunalla ei ollut silloin enää rahankeräyslupaa ja toisaalta koronan jälkeen olisi ollut helppo palata alkuaikojen kasvokkain tapahtumaan auttamiseen.”

SK:lle lähettämässään sähköpostivastauksessa Heidi Jaari puolustaa Apunan läpinäkyvyyttä muun muassa yhdistyksen vuosikertomuksella ja lahjoittajien mahdollisuudella valita lahjoituksen kohde. Hän kiistää, ettei lahjoittajille olisi kerrottu, mihin rahat ovat menneet.

”En ole törmännyt tilanteeseen, jossa lahjoituksen käyttöä koskeviin kysymyksiin ei olisi vastattu”, hän kirjoittaa.

Julkisuudessa Jaari ja Merja Rantasalmi on selittäneet Pekka-huijaukseen lankeamista pienellä organisaatiolla ja kiireellä. Yksi SK:n haastattelema lahjoittaja kertoo tarjoutuneensa auttamaan yhdistystä myös työpanoksellaan ”kymmeniä kertoja vuosien varrella”.

”Moni muukin tarjoutui auttamaan töissä, mutta apu ei koskaan kelvannut Heidille [Jaari].”

Jaari kiistää torjuneensa tarjotun vapaaehtoistyön. Hänen mukaansa Apunalla on ”kymmeniä avustajia”, jotka toimivat esimerkiksi kuljetuksessa, kampanjoissa ja hallinnollisissa asioissa. Hänen mukaansa toiminnassa on ollut mukana lukuisia ihmisiä, jotka ovat antaneet apuaan vapaaehtoisesti.

”Kaikki apu ei aina ole tarkoituksenmukaista tai tarpeen – mutta ketään ei torjuta perusteettomasti”, hän kirjoittaa.

Rahankeräysluvastaan Apuna on pyrkinyt pitämään kiinni. Kun Poliisihallitus ei enää myöntänyt lupaa, yhdistys hankki asianajanajan valittamaan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Se ei kumonnut Poliisihallituksen päätöstä, jonka perusteena oli Apunaan kohdistunut epäily rahankeräysrikoksesta.

Syyttäjä päätti helmikuussa 2025 olla syyttämättä Apunan vastuuhenkilöitä rahankeräysrikoksista.

Suomen Kuvalehti tavoitti myös yhden kolmesta henkilöstä, jonka osuutta Pekka-huijauksessa Hämeen poliisi parhaillaan tutkii. Hän ei halua kommentoida rooliaan petoksena tutkitussa tapauksessa, mutta avaa syytä levittää räikeää huijausta juuri Apunan kautta.

”Jok’ikinen joka niitä [Apunan perheilmoituksia] on katsonut, on tajunnut, ettei nämä nyt kaikki voi pitää paikkaansa”, hän sanoo Suomen Kuvalehdelle puhelimessa.

”Oli ihan selkeetä, ettei siellä ole kaikki kohdallaan.”

Oliko se syy toimittaa Pekka-huijaus Apunalle?

”Käytännössä kyllä.”